torstai 27. syyskuuta 2018




Eikö teidän opiskelijat enää tarkista mitään kirjoista? – Erään verkkokieliopin synty


Kysymyksen esitti mieheni, joka suoritti tutkintonsa muinaisessa TKK:ssa ja on omaksunut kaiken opiskeluihinsa liittyvän luennoilta ja kirjoista.

Olin paraikaa illallispöydässä paasaamassa nykyopiskelijoiden opintojen monimediaisuudesta ja siitä, kuinka paljon tarvittaisiin verkossa olevaa helppokäyttöistä kielioppia. Siis sellaista, joka olisi B–C-tason suomen opiskelijoille sopiva: ei liian yksityiskohtainen ja äidinkielen tasoista osaamista edellyttävä muttei myöskään turhan yksinkertaistettu ja kielen käytön lähes kokonaan sivuuttava, ainoastaan muotoon keskittyvä kielioppi. Sellaista, josta opiskelijat voisivat tarkistaa tiettyjä kielioppiasioita itsenäisesti muokatessaan tekstiään vaikkapa opettajan kommenttien pohjalta. Sellaista, johon opettaja voisi ohjata opiskelijan kertaamaan. Ja ennen kaikkea sellaista, jota voisi yhdessä rakentaa ja täydentää pikkuhiljaa opiskelijoiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

Koska juuri sellaista ei vielä ollut olemassa – ei kirjana eikä verkossa –, se täytyi tehdä itse. Syntyi Kielenoppijan työkalupakki. Sille löytyi nopeasti koti Kielijelpin ja Kirjoittajan työkalupakin kainalosta.

Kielenoppijan työkalupakissa kielioppia ja sen osa-alueita pyritään lähestymään funktionaalisesti ja kielenkäyttäjän ja -käytön kannalta. Esimerkiksi eri muotojen muodostaminen on pääosin rajattu pois. Vaikka tässä verkkokieliopissa keskitytään kielenkäyttöön, tavoitteena ei ole ollut luoda kaiken kattavaa, tyhjentävää kielioppiteosta, vaan alati laajentuva, käytännön tarpeista ponnistava opiskelijan ja opettajan apuväline, työkalupakki.

Opiskelijan näkökulmasta kieliopin tarve on suurin juuri silloin, kun työn alla on jokin kirjoitustyö tai muu harjoitus. Avun on oltava saatavilla nopeasti ja sopivasti pureskeltuna. Silloin ollaan koneen ääressä, ja siihen tarpeeseen tämä verkkokielioppi pyrkii vastaamaan.

Kyllä opiskelijat siis vielä kirjojakin käyttävät, mutta näihin tarkoituksiin verkko on mielestäni kirjaa tarkoituksenmukaisempi kapine.

Hanna Vänskä, Helsingin yliopiston kielikeskus

Linkki Kielenoppijan työkalupakkiin

torstai 20. syyskuuta 2018

Hiki, ähky ja loikka


Opin eilen uuden sanan: digihiki. Digiähkyn toki tunsin jo entuudestaan, kuten varmaan useimmat muutkin, sanana ainakin, ehkä kokemuksenakin. Aloin miettiä, onko digihiki vain ähkyn oire, vai jotain muuta(kin). Varmasti digiähky voi aiheuttaa hikoilua, ja ehkä näitä sanoja on käytetty toistensa synonyymeinakin. Joskus voi silti olla niinkin, että digiähky syntyy siitä, kun hiki päässä digitellään menemään vailla tietoa määränpäästä. Eipä siinä mitään. Osanamme on mennä kohti tulevaa vailla varmuutta tulevasta. Mutta onko pakko edetä hiki päässä? Digiloikkahan antaa ymmärtää ihan muuta, eikö vain? Vain kevyt pitkä hyppy, kertaponnistus. Kerralla yli.

Vai pitäisikö ajatella pikemminkin kolmiloikkaa? Ensin tehokas vauhdinotto, ja sitten kolme loikkaa: kinkka, loikka, hyppy. Ja kaikki tämä tietysti toistetaan monta kertaa, ainakin kuuden kierroksen verran, kuten kunnon kisoissa ainakin. Kyllä sellaisessa hiki tuleekin!

Tai ehkäpä digiloikkimiseen sotkeutuneen pitää hallituksen unelmista riippumatta vain hyväksyä, että tällaista tämä nyt on: epätahtista koikkelehtimista. Etäisyyden päästä kaiken koikkelehtimisen voi ehkä tulkita loikaksi, jos olemme onnistuneet koikkelehtimaan suunnilleen samaan suuntaan.

Taija Udd


maanantai 10. syyskuuta 2018

Sovelluksia ePortfolion koostamiseen


Esittelimme Ruotsin ePortfolio -sivustoa DIGIJOUJOU-hankkeen seminaarissa 27.8.2018. Jos et nähnyt esittelyä, oheisesta videosta saat tietoa sivuston perusideasta.

Hankkeen aikana olemme testanneet erilaisia sovelluksia, joita voi käyttää ePortfolion koostamiseen. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi Canva (lisää Canvasta voit lukea täältä), Sway, Google Sites ja Adobe Spark. Kevään 2018 pilotoinneissa opiskelijat käyttivät paitsi edellä mainittuja sovelluksia myös esimerkiksi Wixiä ja sovellusta kyvyt.fi.

Edellytyksenä sovelluksen valinnalle oli, että ePortfolioon pystyi lisäämään ääntä, tekstiä, kuvaa ja videota. Erityisen toimivaksi sovellukseksi sekä opiskelijat että me totesimme Adobe Spark Pagen (ohjeistusta sovelluksen käyttöön esimerkiksi täältä). Sovelluksen käyttö on helppo oppia, se on visuaalisesti monipuolinen sekä näyttävä ja helppo jakaa muille.



Adobe Spark Page sopii hyvin ePortfolioalustaksi.



Katja Korhonen, Itä-Suomen yliopisto
Anna Tunkkari, Hämeen ammattikorkeakoulu
Maija Salmi, Tampereen ammattikorkeakoulu



keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Väliseminaarin esitykset


DIGIJOUJOU-HANKKEEN VÄLISEMINAARI 27.8.2018

Alta löydät linkit hankeosallistujien esityksiin.  

Suomi toisena/vieraana kielenä

Tehokkaasti suomea työelämään

Päivi Myllymäki & Jepa Piirainen: Työelämän suomea
Anu Mustonen & Marja Oksanen & Tapani Möttönen & Antti Petteri Kurhinen: 
Tuija Tolonen-Kytölä & Heli Kamaja & Hanna Vänskä: Suomea edistyneille: Edistyneet suomen oppijat


 

Oppimisaskeleita helposti ja hauskasti

Kristiina Kuparinen & Johanna Marjomäki & Marjut Männistö: Avaimia sanojen oppimiseen

Tapio Hokkanen & Jaana Kivivuori & Tytti Lindberg & Marjaana Valo-Vuorela: Pelaamalla kielitaitoiseksi

Jaana Oinonen & Hanna Tani & & Katri Niemi:  Google Sites avoimena oppimisympäristönä

 

Työkaluja arviointiin ja kommentointiin

Aija Elg/Sanna Rämö & Tuula Jäppinen & Henni Laitala/Ella Hakala & Taija Udd: Ääntämisen arviointi & Emended-työkalu tekstien kommentointiin

Hertta Erkkilä & Emmi Pollari & Laura Uusitalo: Miten hyödyntää H5P.org-sivustoa puheen ymmärtämisen harjoittelussa?

 

Ruotsi toisena kielenä

Monimuotoista ruotsin opintotarjontaa

Hanna Husu & Tarja Palosaari & Joni Sallilla & Riina Uusikulku: Svenska nonstop

Mia Holmbäck & Johanna Manner-Kivipuro &Tony Nyström & Kaija Tast: Samma set, men på olika sätt

Marjaana Halsas & Teija Lehto & Taija Votkin & Liisa Wallenius: Svenskstudier i buffétformat

 

Opiskelijakeskeistä toimintaa flipaten ja ePortfolion avulla  

Pirjo Kavander & Annika Kirkkomäki & Sinikka Kettunen & Maria Tuunanen: Ruotsia flipaten  

Katja Korhonen & Maija Salmi & Anna Tunkkari Ruotsin ePortfolio opiskelijaa aktivoimassa ja innostamassa

 

Digitaalisuuden monet mahdollisuudet

Sofia Sevon & Tommi Ylkänen & Maria Åhman-Nylund: Lärarnärvaro, feedback och interaktion

Sini Aalto-Friman & Minna Björkberg-Suominen & Elvi Huhtala: Min svenska i Norden

maanantai 3. syyskuuta 2018

Google Sites


Google Sites avoimena oppimisympäristönä (Superalkeet)


Kun yhteistyöhankkeessa etsitään kolmelle eri korkeakoululle yhteistä alustaa, törmätään nopeasti seinään. Ei Moodlea, ei Optimaa. Mihin olisi helppo pääsy, eikä opiskelijan tarvitsisi kirjautua? Ei sellaista järjestelmää ole.

Superalkeet-ryhmä päätti yhteistyön helpottamiseksi ratkaista asian kerralla tekemällä avoimen sivuston Google Sites -ympäristöön. Esittelimme alustaratkaisuamme DIGIJOUJOU-hankkeen väliseminaarissa elokuun lopussa.

Google Sites on pohjimmiltaan ihan vaan verkkosivutyökalu. Kaikki on tehty käyttäjälle yksinkertaiseksi, työkalu on ilmainen ja vaatii Google-tunnukset ainoastaan sivua muokkaavilta. Miksi tämä on olennaista? Koska opiskelijaa ei voi vaatia käyttämään ohjelmia tai sovelluksia, joita oma oppilaitos ei ole ottanut käyttöön. Miksi ilmaisuus on olennaista? Koska korkeakoulusektorilla resurssitehokkuus on olennaista. Entä se helppokäyttöisyys? Ei koodaamista, ei teknistä taitoa. Tämän systeemin ottaa haltuun nopeasti, jos oma tietotekninen taitotaso on Word-/Excel-tasoa.

Tältä se näyttää! Superalkeet-sivu esikatselutilassa.

Kai tässä nyt jonkinlainen haittapuoli on? No tavallaan. Sivustolle ei voi palauttaa arvioitavia tehtäviä tietosuojan takia, opettajan on erikseen sovittava palautuksista opiskelijoiden kanssa. Teknistä tukea ei välttämättä heru omasta korkeakoulusta, koodin puuttumisen takia muokkaaminen on rajallista ja sivuston tekeminen vaatii aina jonkin verran hikeä. Suunnitelmallisuus auttaa alkuun ja opastusta löytyy hakukoneiden avulla. Kirjaudu tunnuksilla, kokeile ja ihmettele. Luonnostilassa on hyvä testailla.

Superalkeet-ryhmän sivustoa pääset tutkimaan täällä. Olemme tehneet sivustolle YouTube- ja Forms-upotuksia, lisänneet linkkejä ja kuvia. Myös esimerkiksi Quizlet-upotukset toimivat. Ajatuksenamme on käyttää materiaalia osana opettajan materiaalipakettia, ainakin kunnes sivustoa saadaan valmiimmaksi seuraavan projektivuotena. Kyse ei ole täydellisestä itseopiskelupaketista.

Esimerkki upotetusta Quizlet-harjoituksesta
Jos avoimen materiaalin tai verkkosivun tekeminen kiinnostaa, Google Sites on erittäin helppokäyttöinen vaihtoehto.

Linkkejä kiinnostuneille:


Tässä linkki Prezi-esitykseemme: klikkaa tästä

Tässä linkki sivullemme (huom. keskeneräisyys paistaa vielä läpi, lisäyksiä ja korjauksia on tulossa…)

Jyväskylän yliopisto on kerännyt pienen suomenkielisen ohjeen avuksi, siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

 Superalkeet-ryhmä: Katri Niemi (UEF), Jaana Oinonen (JAMK) ja Hanna Tani (Haaga-Helia)

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Näin flippaat, jotta et floppaa




Näin flippaat, jotta et floppaa

Ryhmämme teemana on Ruotsia flipaten. Itä-Suomen yliopiston laatimasta flippausmanuaalista saat vinkkejä ja opastusta sekä kattavan kuvan siitä, kuinka pääset alkuun flippauksen kanssa.
Materiaalit rohkaisevat ja opastavat flippauksesta kiinnostuneen opettajan alkuun. Lisäksi muillekin aiheesta kiinnostuneille kerrotaan, mistä flippauksesta oikein on kyse. Materiaalista voi poimia vinkkejä saamaan vaihtelua perinteiseen opetukseen.

 
Pirjo Kavander (TurkuAMK), Sinikka Kettunen (UEF), Annika Kirkkomäki (Laurea), ja Maria Tuunanen (JAMK)