Edistyneetkin tarvitsevat tukea kirjoittamiseen

Teimme kyselyn, jonka tavoitteena oli kartoittaa a) millaista suomeksi kirjoittamisen tukea edistyneet suomen kielen käyttäjät ovat saaneet osana korkeakouluopintojaan ja b) millaista tukea he kaipaavat.   

Kyselyymme vastasi 24 opiskelijaa, joista puolet opiskelee Haaga-Heliassa ja 6 Helsingin yliopistossa. Yksittäisiä vastauksia tuli useista muista korkeakouluista. 60 % vastanneista on suorittanut toisen asteen opinnot muualla kuin Suomessa. Vastanneiden kielellisessä taustassa on runsaasti variaatiota: vastaajat puhuvat yhteensä 13:a eri äidinkieltä. Seitsemän vastaajaa ilmoitti kaksi äidinkieltä, ja heistä neljällä toinen näistä kielistä on suomi. 

Kyselyyn vastanneista vähän alle 70 % on osana nykyisiä opintojaan osallistunut suomen kielen tai viestinnän kursseille. Vastanneiden mukaan substanssiaineiden opettajat eivät juurikaan kommentoi heidän kirjoittamiaan tekstejä kielen kannalta: vain yhdellä vastaajalla oli kokemusta tällaisesta. Selvästi tavallisempana näyttäytyi vertaispalaute; opiskelukaverit voivat antaa palautetta esimerkiksi ryhmätyön yhteydessä.  

Lisää kirjoittamisen tukea kaipaa kolme neljästä vastaajasta, kuten seuraava kuvio osoittaa: 

 

Seuraava kuvio puolestaan kertoo, mitä suomeksi kirjoittamiseen liittyviä asioita vastaajat pitivät vaikeina. Neljä ensimmäistä vastausvaihtoehtoa vasemmalta lukien oli annettu valmiina. Kaksi muuta ovat vastaajien itse nimeämiä vaikeuksia. 

 

DIGIJOUJOU-hankkeen osana kirjoitamme suomen kieltä koskevia sisältöjä Emended-palautetyökaluun, jotta työkalu toimisi tulevaisuudessa suomen kielen opettajien ja opiskelijoiden apuna niin, että teksteistä voisi antaa ja saada sujuvasti ja tehokkaasti yksilöllistä palautetta.  

Kun opiskelijoilta kysyttiin, millaista tukea he kaipaavat, sekä opintoihin liittyvä että työelämän edellyttämä kirjoittaminen nousivat esiin.  "Olen oppinut suomea puhumalla...olen usein pyytänyt läheiseni korjaamaan tekstejäni ja virheitä on ollut paljon, varsinkin tieteellisissä teksteissä. Niin, mutta en tiedä mitä kielioppialue pitäisi opetella paremmin." "Kirjoitan ehkä enemmän samalla tavalla kuin puhun. Siksi tasoni ei ole riittävän korkea työelämään."   Työllistyminen koulutusta vastaaviin tehtäviin vaatii hyvää kirjallista taitoa, koska asiantuntijatyö on pitkälti tekstien parissa työskentelyä. Suomen kieli on avain työelämään, ja siksi korkeakoulujen täytyy tarjota kielenkehitykseen tukea edistyneillekin suomen käyttäjille. 

Tuula Jäppinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Taija Udd, Helsingin yliopisto