DIGIJOUJOU-HANKE

Kommunikatiivisuuden onnistuminen verkkokurssilla

Oletko opettanut kielikurssia verkossa ja miettinyt, miten saat kommunikatiivisuuden toteutumaan parhaalla mahdollisella tavalla? No niin olemme mekin!

Vertaistuen hengessä esittelemme nyt hyviksi havaitsemiamme konkreettisia työkaluja kolmelle kommunikatiivisuuden onnistumisen kannalta keskeiselle osa-alueelle: ryhmäyttäminen, oppimisprosessin ohjaaminen ja palautteen antaminen. Esimerkki-casemme on Aalto-yliopistossa järjestetty B1-tason verkkokurssi.

1. Ryhmäyttäminen

Aalto-yliopistossa tavoitteena on tieteen rajat rohkeasti ylittävät monialaiset ryhmät eli tälläkin kurssilla opiskelijoita oli kaikista eri alojen korkeakouluista. Verkkokurssin alussa on hyvä teettää lyhyet esittelyvideot (n. 30 sek.), jotka opiskelijat (ja tietenkin myös kurssin opettaja/t) palauttavat esimerkiksi Padletiin tai Flingaan, joka toimii kurssilla kivasti eräänlaisena luokkahuoneena.

Päädyimme siihen, että opettaja jakaa opiskelijat valmiisiin ryhmiin, jotka ilmoitetaan opiskelijoille kurssin alussa MyCoursesissa (Aalto-yliopistossa käytössä oleva oppimisalusta). Kokemuksemme tästä ryhmiin ”pakottamisesta” on ollut positiivinen ja se on kaiken kaikkiaan toiminut hyvin. Ainut ongelma on syntynyt siitä, että joku kurssin aloittanut on keskeyttänyt kurssin, mutta ei ole ilmoittanut asiasta omalle ryhmälle, mikä on aiheuttanut työnjaon uudelleenjärjestelyä.

Opiskelijoita on ohjeistettu olemaan yhteydessä toisiinsa ja luomaan esimerkiksi yhteisen WhatsApp- tai Telegram-ryhmän yhteydenpidon helpottamiseksi heti kurssin alussa. Kokemuksemme mukaan lähes kaikki opiskelijat ovat näin toimineet ja olleet aktiivisesti yhteydessä toisiinsa. Ryhmän sisäinen pikaviestiryhmä aktivoi opiskelijoita verkkokurssilla ja heidän on myös helppo saada toisiltaan vertaistukea.

   Mistä tietää, mihin ryhmä pystyy? Kuva: Pixabay.

2. Oppimisprosessin ohjaaminen

Kurssiin kuuluu sekä itsenäisiä tehtäviä että ryhmässä tehtäviä keskusteluharjoituksia. Nämä harjoitukset opiskelijat saavat tehdä valitsemallaan VoIP-ohjelmalla, mutta olemme antaneet esimerkiksi Skypen ja Zoomin. Opiskelijat tallentavat keskusteluharjoitukset ja palauttavat ne oppimisalustalle esimerkiksi mp4-muodossa. VoIP-keskustelut toimivat parhaiten silloin, kun kaikkien ryhmäläisten kasvot näkyvät ruudulla samanaikaisesti, eikä ruutua vaihdeta aina äänessä olevan opiskelijan mukaan. Tästä kannattaa myös kirjoittaa opiskelijoille ohjeistus, koska sitä he eivät välttämättä osaa muuten ottaa huomioon.

Suulliset harjoitukset ovat kokemuksemme mukaan toimineet hyvin, joskin joitakin teknisiä vaikeuksia on opiskelijoilla silloin tällöin ollut. Näistä esimerkkinä äänen puuttuminen keskustelusta, mikä luonnollisesti vaikeuttaa keskustelun seuraamista, ellei opettaja satu olemaan harjaantunut huuliltalukija. Myös videotiedostojen koko saattaa aiheuttaa ongelmia, koska oppimisalustalle ei saa ladattua kovin isoja tiedostoja ja tähän olemme antaneet vinkiksi jakaa tiedoston esimerkiksi Google Driven, OneDriven tai TransferNow-palvelun kautta. Keskustelujen laatu on ollut hyvää ja mielestämme opiskelijat ovat hyvin luontevia, eivätkä pelkää ruotsin puhumista videolla, vaikka suurimmalle osalle tämä on varmasti ensimmäinen kerta, kun he puhuvat ruotsia videolla muiden kuunnellessa.

Verkkokurssilla voi toteuttaa kommunikatiivisuutta muillakin tavoin kuin keskustelutehtävillä. Esimerkiksi keskustelualue toimii hyvin silloin, kun opiskelija esittelee lukemansa artikkelin muille ja josta keskustellaan yhdessä. Opettaja voi ohjeistaa opiskelijat vastaamaan esimerkiksi kolmeen eri artikkeliin ja kehottaa opiskelijoita vastaamaan sellaisiin alustuksiin, jotka eivät vielä ole saaneet kommentteja. Keskustelualue toimii hyvin myös sähköpostiharjoituksissa, koska opiskelijoiden on helppo vastata toistensa meileihin.

3. Opettajan antama palaute

Oikea-aikaisen palautteen antaminen on luonnollisesti tärkeää, mutta tärkeää on myös pohtia, missä muodossa palaute annetaan. Pelkän tekstipalautteen antaminen ei välttämättä ole tarpeeksi monipuolista ja opiskelijaa aktivoivaa, varsinkaan verkkokurssilla. Opettajan antama videopalaute antaa opiskelijalle enemmän informaatiota ja tunteen siitä, että opettaja on läsnä. Etukäteen tallennetun palautteen voi antaa esimerkiksi Screencast-ohjelmalla tai Powerpointin videoesitysohjelmalla, joissa molemmissa pystyy näppärästi yhdistämään tekstin ja äänen.

Muita tehokkaita palautemuotoja ovat chat, Skype, Zoom tai muulla tavoin toteutetut verkko-oppitunnit, jotka toisaalta ovat aikaan sidottuja, eivätkä siksi niin joustavia kuin edellä mainittu palautemuoto.

Onko sinulla kokemuksia hyvin toimivista verkkotyökaluista?

Hanna Husu, Tarja Palosaari, Joni Sallila ja Riina Uusikulku