Videotyöpaja
Helsingin yliopiston
lastentarhanopettajiksi opiskelevien ryhmässä pidettiin videotyöpaja jossa
opiskelijat harjoittelivat videon käyttöä kielenopiskelun työkaluna.
Opiskelijat kokivat videotyöskentelyn mielekkäänä, haastavana ja hauskana sekä
toimivana uutena työtapana kieltenopiske-lussa.
Opettajan
esitelmä videotyöpajan alussa koettiin hyödylliseksi. Työskentelyn ohjauksessa
tärkeimpänä pidettiin yhteistä suunnittelua ja ryhmässä tekemistä sekä ruotsin
puhumista siinä yhteydessä. Tehtävänannot koettiin toimivina, mutta myös
tarkempaa ohjeistusta erityisesti editointiin kaivattiin. Aika koettiin
rajalliseksi ja opiskelijat toivoivat pidempää työpajaa. Aiheen rajaaminen
olisi voinut olla tarkemmin määritelty. Ohjauksen yleisessä arvioinnissa
opiskelijat kokivat henkilökohtaiset tapaamiset, kontaktiopetuksen ja kirjalliset
ohjeet tärkeiksi ohjauksen muodoiksi.
Opiskelijoiden
mielestä videotyöpajan ja sen ohjauksen olisi voinut toteuttaa myös kokonaan
verkossa, mutta silloin olisi tarvittu lisää esittelymateriaalia sekä tarkempia
ohjeita, jotka olisivat saatavilla jo kurssin alussa. Ohjaus kannusti
opiskelijoita kokeilemaan uutta työtapaa ja esim. kertaamaan keskeistä sanastoa
itsenäisesti. He kokivat oppivansa myös muita työelämätaitoja kuten rohkeutta
esiintymiseen, aloitekykyä, luovuutta, aktiivisuutta, tilanteisiin heittäytymistä
sekä neuvottelutaitoja.
Pohjoismaat –teema
Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden ruotsin
valmentavalla (3 op) ja pakollisella (5 op) kurssilla otimme Pohjoismaat osaksi
kurssia. Valmentavassa käsittelimme teemaa yleisellä tasolla maan, kielen ja
kulttuurin osalta ja substanssikurssilla sairaanhoitajan työn näkökulmasta.
Opiskelijat valitsivat pareittain heitä kiinnostavan Pohjoismaan ja tekivät
siitä esityksen. He valitsivat usein videon tai Kahootin ja keskustelimme
niistä. Suurin osa koki työskentelytavan mielenkiintoiseksi ja ohjauksen
(suullisesti tunnilla ja kirjallisesti Optimassa) riittäväksi. Ohjaustavoista
opiskelijoille mieluisimmat ovat kirjalliset, suulliset ja sähköposti.
Huomattavaa oli, että vain kaksi opiskelijaa (kursseilla yhteensä 44
opiskelijaa) toivoi video-ohjeistusta.
Myös toive kontaktiopetuksesta ja face to face -ohjauksesta korostui
suurimmassa osassa vastauksista kysyessäni voisiko saman teeman toteuttaa
kokonaan verkossa. Opiskelijat nauttivat saadessaan vapaat kädet toteuttaa
tehtävän. Ainoina ehtoina olivat ruotsin kieli, oma Pohjoismaa ja
substanssikurssilla sairaanhoitajan työn näkökulma kyseisessä maassa.
Opiskelijat arvostivat ohjauksessa erityisesti kannustamista ja teeman
hauskuutta ja rentoutta. Substanssikurssin teeman anti oli, että opiskelijat
pohtivat Pohjoismaissa työskentelyä sairaanhoitajana uudesta näkökulmasta. Jag
är nöjd!
Svenska i
arbetslivet
Turun ammattikorkeakoulun 1. vuoden
tradenomiksi opiskelevien opintojaksolla (Svenska i arbetslivet), jossa
alkuvuonna on ollut intensiivinen lähiopetusjakso 2+2 t ja sitten 2 t/vko
lähiopetusta. Opintojakson toteutustavasta johtuen opiskelijat kokivat että
kirjalliset ohjeet (81% vastanneista 53 opiskelijasta) sopivat heille parhaiten
(kuva alla). Tämän he perustelivat mahdollisuutena palata ohjeisiin myöhemmin,
epäselvyyksien pois jäämisellä sekä tehtävän tehtyään mahdollisuutena verrata
sitä vielä ohjeistukseen. Suulliset ohjeet koettiin kirjallisia ohjeita
tukeviksi. Osa koki henkilökoh-taiset tapaamiset sekä ohjauksen sähköpostitse
toimiviksi. Video ohjeistusta ei koettu tälläkään opintojaksolla hyväksi
ohjaustavaksi. Mielenkiintoista on, että osa koki kuitenkin videoitavat
oppimistehtävät hyödyllisiksi.
Tala svenska
Haaga-Helian liiketalouden Svenska 3 opintojaksolla
(3 op), jossa lähiopetusta on n. 1/3 kokonaistuntimäärästä, opintojaksoa ei voi
opiskelijoiden mielestä toteuttaa kokonaan verkossa, vaan toiveena on lisää
eriyttämistä sekä lähiopetuksessa lisää pari- ja esittämistehtäviä. Lisäksi
opiskelijat haluavat puhua mieluummin kuin tehdä kuuntelutehtäviä. Tästä on
nähtävissä, että loppukoe, joka oli tässä tapauksessa suullinen, ohjaa
opiskelijan oppimisstrategioita.
Ohjauksesta
opiskelijat olivat lähes poikkeuksetta sitä mieltä, että pelkkä kirjallinen ohjeistus
ei riitä, vaan ohjeet tulisi selostaa myös suullisesti, jotta he voisivat tehdä
tarkentavia kysymyksiä. Suurin osa opiskelijoista kertoi ohjaajan tapaamisen
olevan heille palautteenannossa tärkeää. Opiskelijan toive mahdollisuudesta
keskustella tehtävänannoista ja suoriutumisesta osoittaa, että oppimisen
dialogisuus on olennainen osa oppimisprosessia.
Erityisen tärkeää opettajan tuki opiskelun aikana on niiden
opiskelijoiden mielestä, jotka kokevat opiskelun haastavana tai ei-motivoivana.
Tehtävätyypeistä
kysyttäessä opiskelijat toivovat enemmän digitaalisia tehtäviä opintojaksolla kuvattavien
videoiden lisäksi. Kaksi opiskelijaa
38:sta voisi kuvitella opiskelevansa myös skypeä apuna käyttäen.
Aalto-Friman Sini, Laurea-ammattikorkeakoulu
Björkberg-Suominen Minna, Turun ammattikorkeakoulu
Forsnabba
Riitta, Haaga-Helia
Huhtala Elvi, Helsingin yliopisto
Näyttäisi siltä, että vuorovaikutteisuuden mahdollisuus ohjauksessa koetaan todella tärkeäksi.
VastaaPoistaMielenkiintoista, että opiskelijat kertovat etteivät ole niin innostuneita video-ohjauksesta. Herää kysymys, onko heillä käytännön kokemusta video-ohjauksesta ja samalla ehdotus teille, voisitteko kokeilla ohjevideoiden tekemistä ja kerätä tekemistänne ohjevideoista palautetta.
VastaaPoista