Näkemyksemme mukaan ohjauksen keskeisin tehtävä on vahvistaa ohjattavien toimijuutta. Pystyäksemme ohjaamaan opiskelijoitamme yhä paremmin, selvitimme heidän näkemyksiään liittyen opiskelutavoitteiden asettamiseen ja kielten verkkokurssien ohjauskäytänteisiin.
Kysely toteutettiin Lahden AMK:ssa ja TAMK:ssa forms.office.com-palvelussa. Lahdessa kyselyyn vastasi 79 opiskelijaa ja Tampereella 55 opiskelijaa kevään 2018 ruotsin kielen lähiopetuskursseilla.
Kyselymme tavoitteena oli selvittää kaksi toimijuuteen vahvasti liittyvää kysymystä:
1. Ovatko kurssin alussa tehdyt lähtötasotesti ja itsearviointi ohjanneet opiskelijaa tavoitteelliseen opiskeluun kurssin aikana ja antoivatko ne realistisen kuvan opiskelijalle omasta kielitaidosta kurssin alussa. Opiskelijat ottivat kyselyssä kantaa väittämiin asteikolla 1-5. Opiskelijoiden arvioissa arvosana 1 tarkoitti sitä, että lähtötasotestin tai itsearvioinnin merkitys on vähäinen ja arvosana 5 puolestaan tarkoitti sitä, että merkitys on suuri.
2. Minkälainen ohjaus tukisi opiskelijaa parhaiten ruotsin kielen verkkokurssilla? Opiskelijat saivat valita kyselyssä kolme mieluisinta vaihtoehtoa alla olevista vaihtoehdoista:
- toisen opiskelijan antama palaute
- itsearviointi
- opettajan antama kirjallinen palaute
- opettajan antama videopalaute
- palautekeskustelu opettajan kanssa
- nettitehtävän antama palaute
- kysymys opettajalle
- opettajan verkkovastaanotto
- opettajan livechat
Tulokset ja pohdintaa
TAMK:ssa ja LAMK:ssa opiskelijat tekevät lähtötasotestin ennen ruotsin kielen opintojen aloitusta. Kyselyn ensimmäisessä väittämässä kysyttiin, kuinka hyvin lähtötasotesti ohjasi opiskelijoita tavoitteelliseen opiskeluun. Keskiarvotulos oli 2,61. Toisessa väittämässä kysyttiin, antoiko lähtötasotesti opiskelijalle realistisen kuvan omasta kielitaidosta ja sen tuloksena oli keskiarvo 3,61. Suurin osa opiskelijoista vastasi jälkimmäiseen väittämään numerolla 3 tai 4. Tuloksista on tulkittavissa ainakin se, että opiskelija saa lähtötasotestin avulla varsin hyvän kuvan omasta kielitaidostaan testin tekohetkellä. Tavoitteiden asettamiseenkin lähtötasotesti vaikuttaisi olevan kohtalaisen hyvä väline ja puoltaa näin paikkaansa tärkeänä osana kurssia.
Opintojakson alussa opiskelijat tekevät myös itsearvioinnin, jossa he kartoittavat omaa ruotsin kielen osaamistaan sekä asettavat itselleen kurssitavoitteita - niin sanallisia kuin numeerisia. Keskiarvotulos kolmanteen väittämään "Itsearviointi on ohjannut minua tavoitteelliseen opiskeluun" oli 2,89 ja neljänteen väittämään "Itsearvioinnin avulla sain realistisen kuvan kielitaidostani" 3,46. Itsearvioinnin osalta tulokset olivat siis hyvin samankaltaiset kuin lähtötasotestin kohdalla. Tavoitteelliseen opiskeluun itsearviointi ohjaa hieman paremmin kuin lähtötasotesti, mutta molemmilla opiskelija saa varsin realistisen kuvan osaamisestaan.
Kysymykseen ”Minkälainen ohjaus tukisi opiskelijaa parhaiten ruotsin kielen verkkokurssilla?” saimme kyselyn mielenkiintoisimmat vastaukset. Opiskelijoiden vastauksista kolmeksi tärkeimmäksi ohjausmenetelmäksi nousivat selkeästi 1) opettajan antama kirjallinen palaute, 2) nettitehtävän antama palaute ja 3) palautekeskustelu opettajan kanssa.
Ylivoimaisesti suurin osa opiskelijoista valitsi perinteisen, opettajan antaman kirjallisen palautteen yhdeksi tärkeimmistä ohjausmenetelmistä. Tulos ei yllättänyt meitä. Opiskelijoiden vastauksissa heijastuu selkeästi kontrolloivan asiantuntijavallan perinne. Opettaja on tilanteessa asiantuntija ja hänellä on erilainen tiedollinen asema suhteessa opiskelijaan. On kuitenkin tärkeää muistaa, että ohjauksen muita tasoja olisi hyödynnettävä tehokkaammin. Vertaisryhmän jäsenen/jäsenten hyödyntäminen ohjaamisessa olisi merkittävä kehityskohde, koska kyseessä on myös keskeinen työelämätaito riippumatta siitä, millä alalla opiskelija tulevaisuudessa työskentelee.
Nettitehtävien antaman palautteen suosio oli meille pieni yllätys sekä se, että nettitehtävän antama palaute oli suositumpi vaihtoehto kuin opettajan kanssa käyty palautekeskustelu. Toki automaattisista nettitehtävistä opiskelija saa palautetta välittömästi tehtävää tehdessään ja/tai heti tehtävän tehtyään. Liekö siinä suosion salaisuus?
Tarja Palosaari, LAMK
Joni Sallila, TAMK
Riina Uusikulku, HY
Totesitte, että "ylivoimaisesti suurin osa opiskelijoista valitsi perinteisen, opettajan antaman kirjallisen palautteen yhdeksi tärkeimmistä ohjausmenetelmistä. Tulos ei yllättänyt meitä. Opiskelijoiden vastauksissa heijastuu selkeästi kontrolloivan asiantuntijavallan perinne."
VastaaPoistaOpiskelijakyselyssänne on kuitenkin yhdeksästä vaihtoehdosta kuudessa opettaja palautteen antajana tavalla tai toisella. Jäin miettimään, mitä se heijastaa verkkokurssin toteutustavasta ja opettajan roolista fasilitaattorina.
Monimuotoinen ohjaus on myös tapa tuottaa opiskelijoille kokemusta erityyppisistä ohjauksen mahdollisuuksista. Vastauksissa saattaa nyt nousta esiin se, mistä on eniten myös kokemusta.
VastaaPoistaVår grupp gjorde också en enkät där vi frågade bl.a. hur studerande helst vill ha respons på sina uppgifter i en nätkurs i svenska. Även i enkätsvaren vi fick så valde flest studerande alternativet skriftlig respons av läraren. Jag tror som Ulla-Kristiina Tuomi ovan, att studerandena har mest erfarenhet av den här typen av respons, vilket avspeglar sig i svaren. Vi har testat att komplettera med videofeedback, och de studerande som har fått individuell videofeedback har nästan alltid tyckt att det är mera givande än enbart skriftlig respons. Jag håller också med om att vi som lärare bör ge studerande verktyg för och vana i att ge respons även till varandra.
VastaaPoistaVidare var det intressant att läsa om nivåtesterna, eftersom också vår grupp har funderat över ifall man bör ha nivåtest i början av kursen, eller ifall det istället är bättre att bara formulera verbala mål och reflektera över sina kunskaper utan att få en siffra på detta.
Intressant att läsa om hur studerandena upplever nyttan med nivåtest och självutvärdering. Min erfarenhet är att nivåtest ofta säger ganska lite, men om de är bra utformade kan de förstås ge viss fingervisning om var den studerande befinner sig. Jag testade själv nivån på min skriftliga finska via Dialangs test, men det gav ett verkligt snedvridet resultat. Den nivå jag fick som resultat var minst 2 steg högre än min verkliga nivå, eftersom testet snarare mätte läsförståelse än förmåga att skriva.
VastaaPoistaOlette kartoittaneet monipuolisesti ohjaustapoja. Entä jos kuitenkin kokeilisitte niitäkin tapoja, joita opiskelijat eivät pitäneet niin tärkeinä kuten livechat ja verkkovastaanotto? Ehkä tulokset muuttuisivat, jos opiskelijoilla olisi omaa kokemusta tällaisista uudemmista ohjausmuodoista.
VastaaPoistaIntressanta resultat. Jag blev lite överraskad över den relativt positiva inställningen gentemot nivåtest bland studerandena. Kanske värt att överväga att börja med nivåtest igen.
VastaaPoista