DIGIJOUJOU-HANKE

Palautetta, palautetta ja vielä lisää palautetta

 

Ohjauksen ja palautteen tärkeyden voi tiivistää näin lyhyesti: palaute + muutos = oppiminen. Molemmat ovat siis olennainen osa oppimisprosessia. Ne ovat tärkeitä myös siksi, että niiden avulla opiskelija voi kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.

 

Huoneet-ryhmäläiset teettivät kukin oman kyselyn omassa oppilaitoksessaan, koska tilanteet olivat niin erilaisia: Jepa kysyi edistyneiltä suomen opiskelijoilta palaute- ja ohjaustoiveita alkavalle kurssille, Kaisa kysyi palautteesta ja digitaalisten sovellusten käytöstä alkeistason kurssin päätyttyä, ja Päivi teetti kyselyn viestinnän opiskelijoilla eli suomen natiivipuhujilla. Kyselyt tehtiin Webropolilla tai Formsilla. Tulokset olivat yhteneväisiä siinä mielessä, että kaikki opiskelijat halusivat palautetta monipuolisin menetelmin mahdollisimman paljon. Opettajan antama ohjaus ja palaute korostui.

 

Edistyneet S2-opiskelijat

 

Laadin opiskelijakyselyni siihen tarkoitukseen, että selvitin, millaista palautetta ja ohjausta opiskelijat haluavat juuri alkavalla kurssilla. Kyseessä on edistyneimmän tason suomen kielen kurssimme, joten opiskelijoiden kielitaitotaso on keskimäärin melko korkea.

 

Kyselyssä selvitettiin, haluavatko opiskelijat saada palautetta sekä opettajalta että kurssitovereilta. Kielitaidon osa-alueet oli jaoteltu puhumiseen, ääntämiseen, kirjoittamiseen sekä kielioppiin/ rakenteisiin. Opettajalta haluttiin kyselyn perusteella paljon palautetta kaikilta osa-alueilta. Eniten toivottiin palautetta puhumisesta, mutta lähes yhtä paljon myös kirjoittamisesta ja rakenteista.

 

Vertaispalautteen saanti sen sijaan ei vastaajien mielestä ollut niin tärkeää. Sitä kyllä toivottiin, mutta lähinnä puhumisesta. Vähiten vertaispalautetta kaivattiin rakenteisiin liittyvistä seikoista. Tämä oli myös oma ennakkoaavistukseni, että kielioppi on kielen osa-alue, jossa luotetaan mieluummin opettajan palautteeseen. Tämä näkyi myös siinä, että kun kyselyssä selvitettiin, mistä asioista opiskelijat mieluiten antaisivat palautetta, palautteenanto rakenneseikoista ei ollut mitenkään suosikki. Sen sijaan puhumisesta ja eritoten ääntämisestä opiskelijat kokivat voivansa antaa palautetta paremmin.

 

Palautteenantajatahon lisäksi kyselyssä pohdittiin palautteen antamisen tapoja. Opiskelijat olivat varsin yksimielisiä siitä, että palautetta ja ohjausta pitäisi saada sekä suullisesti että kirjallisesti. Se, haluttaisiinko palautteenannossa käytettävän mahdollisimman monipuolisia keinoja, jakoi mielipiteet tyystin. Esimerkkeinä mainittiin palautteenanto oppitunnilla, pienryhmissä, kurssin oppimisalustalla ja erilaisilla sovelluksilla. Olisikin kiinnostavaa tietää tarkemmin, mitkä näistä olivat opiskelijoiden mielestä ei-toivottuja palautteenantotapoja ja -ympäristöjä. Digipedagogiikan kannalta toki toivoisi, etteivät ainakaan erilaiset sovellukset olleet opiskelijoiden mielestä huono vaihtoehto.

 

Alkeistason S 2-opiskelijat

 

Ensimmäiseksi kysyin opiskelijoilta, oliko kurssin aikana saatu palaute heidän mielestään riittävää ja jos ei, millaista palautetta he olisivat toivoneet. Seuraavaksi pyysin kuvailemaan, millaisen palautteen he olivat kokeneet kielenoppimisen kannalta olennaiseksi. Sen jälkeen kysyin, pitivätkö he digitaalisten sovellusten (esim. ToonyTools, Canvas, ThingLink) käyttöä kielenoppimisen kannalta hyödyllisenä. Viimeisessä kysymyksessä pyysin kertomaan, millaisin menetelmin opettaja voisi auttaa opiskelijoita oppimaan suomea. Kysely tehtiin anonyymisti.

 

Kaikki vastaajat pitivät saatua palautetta riittävänä. Hieman yllättävää oli, että kielenoppimisen kannalta olennaista palautetta oli ennen kaikkea kirjallisista töistä saatu yksilöllinen palaute - esim. suullisista harjoituksista (esim. pienkeskustelut) annettua palautetta ei maininnut kukaan, mutta yksi opiskelijoista olisi toivonut enemmän palautetta ääntämisestä.

 

Opiskelijat olivat yhtä mieltä siitä, että digitaalisten sovellusten käyttö oli hyödyllistä suomen oppimisen kannalta. Heiltä ei kysytty, kuinka paljon “digiä” on sopivasti - se oli annosteltu sopiviksi paloiksi muiden, perinteisempien toimintojen sekaan, ja pidän itse ratkaisua onnistuneena. Sovellusten aiheuttama digiähky kun ei varmasti edistä kielenoppimista.

Viestinnän kurssilaiset

Tein kyselyn Microsoft Officen Forms-työkalulla, jota en ollut aiemmin kokeillut. Se osoittautui helpoksi ja muistutti melkoisesti Google Formsia. Lyhyisiin opiskelijakyselyihin ja vaikkapa pikatesteihin opitusta se vaikuttaa kätevältä ja ulkoasuakin voi muokata visuaalisesti houkuttelevaksi. Opettaja näkee tulokset helposti. Tosin grafiikkaa tuloksista ei pysty tuottamaan. Isompiin aineistoihin lienee hyvä hyödyntää edelleen Webropol-kyselyä.

Tein kyselyn viestinnän kurssia käyneille natiivipuhujille, koska sopivaa S 2-ryhmää ei ollut juuri nyt vastaamassa. Kyselyyn vastasi kaksi sosiaalialan opiskelijaryhmää: nuorten päiväopiskelijoiden ryhmä ja monimuoto-opiskelijaryhmä, jolla on pääosin verkko-opetusta ja vain muutamia lähipäiviä lukukaudessa. Selvitin opiskelijoiden mielipiteitä ohjauksesta ja palautteesta.

Lähdin liikkeelle, kysymällä kantoja lähi- ja verkko-opiskelun määrästä. Sekä päiväopiskelijoiden että aikuisopiskelijoiden ryhmä olisi toivonut lisää lähitapaamisia. Tämä selittynee sillä, että myös perinteiseen tapaan opiskelevien lähituntimääriä on viime vuosina supistettu ja itsenäisen työn määrää lisätty. Aikuisopiskelijat tosin totesivat, että työn ohessa opiskelevan voisi olla mahdotonta osallistua yhtä lähipäivää enempää opetukseen.

Kyselin, millaisia tehtäviä ja millaista ohjausta opiskelijat haluaisivat kielten ja viestinnän opintojaksoilla. Ryhmätyöskentelyä on ilmeisesti ollut melko paljon, koska monet, erityisesti aikuisopiskelijat, toivat esiin, että yksilötehtäviä voisi olla enemmän. Digitaalisiin sovellusten käyttämiseen suhtauduttiin pääosin erittäin myönteisesti. aikuisopiskelijat tosin Esimerkiksi ryhmätuotosten kuten dramatisoitujen asiakastilanteiden ja ohjevideoiden) palauttamista kurssin YouTube-kanavalle ja vertaiskommentointia siellä pidettiin hyvänä ratkaisuna.

Ohjauksessa opiskelijat toivoivat opettajan kasvokkain tapahtuvaa ohjausta eniten mahdollisuuksien mukaan. Tämän jälkeen tulivat Skype-ohjaus, ohjaus kurssin verkko-oppimisympäristön chatissa/keskustelupalstalla ja henkilökohtainen sähköpostineuvonta. Erilaisiin digisovelluksiin sekä päivä- että aikuisopiskelijat suhtautuivat melko myönteisesti. Aikuisryhmä oli tietoisesti valinnut paljon verkkotyöskentelyä sisältävän opiskelumuodon, joten heillä ei ollut ”digiahdistusta”, jota vanhemmilla oppijoilla joskus on.

Ylivoimainen enemmistö opiskelijoista halusi, että opettaja antaa tehtävistä henkilökohtaista ja sanallisista palautetta. Erityisesti kirjallisista tuotoksista haluttiin numeroarvion lisäksi sanallinen palaute. Kokemusteni mukaan opiskelijat eivät kuitenkaan aina käy lukemassa opettajan antamia palautteita oppimisympäristössä, joten ajoittain olen päätynyt antamaan tehtäväkohtaisen ryhmäpalautteen yksilöpalautteen sijaan. Lukemaan laiskistuneille oppijoille aion kokeilla vastedes myös erilaisilla sovelluksilla annettavaa ääni- tai videopalautetta. Opiskelijat halusivat palautetta ennen kaikkea opettajalta vertaispalautteen sijaan kuten S2-opiskelijatkin.

Jepa Piirainen

Kaisa Puhakka

Päivi Myllymäki