Rolling the "R" sound is very difficult for me – opiskelijoiden näkemyksiä suomen kielen ääntämisen opiskelusta

Suomen kielen ääntäminen tuottaa monelle opiskelijalle ahdistusta. Tekemämme kyselyn mukaan lähes puolet opiskelijoista oli jokseenkin samaa tai hyvin samaa mieltä I feel anxious about my pronunciation

-väittämän kanssa.

Kysyimme myös, kuinka monet kokivat, että heitä ei ymmärretty heidän suomen kielen ääntämisensä takia. Vastaajista yli puolet (62 %) koki, että aina välillä on tilanteita, joissa heitä ei ymmärretä ääntämisensä vuoksi, ja noin 14 prosentilla vastaajista tällainen tilanne on lähes koko ajan.

Luomamme kyselyn avulla halusimme kartoittaa, kuinka opiskelijat kokevat suomen kielen ääntämisen ja sen opettamisen kursseilla. Saimme kyselyymme 41 vastausta. Laatimaamme kyselyyn vastasi opiskelijoita Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Suurin osa vastaajista oli opiskellut suomea alle 5 opintopistettä. 

Mitkä asiat opiskelijat sitten kokivat erityisen hankalina suomen kielen ääntämisessä? Vastauksissa toistui eniten vokaalit: etu- ja takavokaalien erottaminen koettiin vaikeaksi samoin kuin pitkien ja lyhyiden vokaalien keston erottaminen. Suomelle tyypillisten etuvokaalien ääntäminen ja r-äänteen täräyttely koettiin myös hankalana. Lisäksi pitkien sanojen ja lauseiden ääntäminen saivat mainintoja ja näiden yhteydessä otettiin esille myös suomalainen intonaatio. Tämä sai kyselyn laatijat miettimään, keskitytäänkö ääntämisen harjoittamisessa liiaksi vain yksittäisiin tai lyhyihin sanoihin pitkien sanojen tai lauseiden sijaan.

Vastaajista videot, joissa opetetaan ääntämistä, ovat hyödyllisiä. Vastaajilta tuli myös erinomaisia ehdotuksia siihen, mikä heitä voisi hyödyttää ääntämisensä kehittämisessä. Monet toivoivat hetkeä, joka olisi kokonaan omistettu ääntämiselle tai kahdenkeskistä lausumisharjoittelua opettajan tai natiivipuhujan kanssa. Toivottiin, että opettaja korjaisi enemmän ääntämistä tunneilla. Jotkut toivoivat, että kursseilla esiinnyttäisiin oikealle yleisölle. Muita ehdotuksia olivat keskustelukerhot, roolipelit, (lasten)kirjojen ääneenluku, laulujen opettelu, oman puheen äänittäminen ja äänitteen vertaaminen natiivipuhujan puhunnokseen. Yhden opiskelijan kommentti on tärkeä muistutus meille opettajille: opiskelijaa oli suuresti auttanut, kun tunnilla oli sanottu, ettei lausumisen tarvitse olla täydellistä.

Halusimme myös tietää, kuinka opiskelijat ovat kokeneet kursseilla saadun harjoittelun ja palautteen. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että tukea sai riittävästi tai jokseenkin riittävästi ja yhden kolmasosan mielestä tukea ei ollut tarpeeksi tarjolla. 

Kognitiivisen kuormituksen vähentämiseksi voisi noudattaa yhden opiskelijan ehdotusta: ”If we could spend more time on pronunciation before we actually study the material will be great. Because when there are grammar and vocabulary you need to study, it takes away the time and your focus on pronunciation.”

Aija Elg, Aalto-yliopisto ja Henni Laitala, Tampereen ammattikorkeakoulu