DIGIJOUJOU-HANKE

Emmekö voisi jo oppia sanomaan kyllä ‒ tosi tarina siitä, kuinka me menetimme hänet

Suomen kielen lautakunta otti lausunnossaan 26.11.2018 kantaa Suomen kielen asemaan. Lautakunta nosti esiin ajankohtaiset huolenaiheemme: Kansalliskielten käyttöala kaventuu ja yleiskielen taito heikkenee, mikä vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Myös vähemmistökielten ja maahan tulleiden oman äidinkielen opetus on riittämätöntä.

Suomen kielen lautakunta toi esiin lisäksi huolenaiheen siitä, kuinka vaikeaa maahanmuuttajan on päästä jäseneksi suomalaiseen kieliyhteisöön. Niin kävi myös hänelle.

Hän oli maahanmuuttaja, suomalaisesta yliopistosta huippuarvosanoin valmistunut nainen. Hän oli unelmoinut tutkinnonjälkeisestä elämästään uudessa kotimaassaan. Tuon unelman eteen hän oli määrätietoisesti kouluttautunut ensin aikaisemmassa kotimaassaan, sitten uudessa kotimaassaan. Hän oli opetellut ei vaikean, mutta erilaisen kielemme. Hän oli perehtynyt kulttuuriimme ja tapoihimme. Hän oli ja oli.  

Koska yksi Suomen kansalaisuuden saamisen edellytys on, että henkilöllä on vähintään tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito, osallistui vastavalmistunut maisteri kielitutkintoon.

22.10.2016  ”Minulla on ilo ilmoittaa, että sain suomen kielen keskitason tutkinnon. Voin nyt hakea kansallisuuden. Jatkan opiskelua ja harjoittelemista. Nyt etsin töitä. Tilanne on kuitenkin parempi kuin aikaisemmin ja olen varma että, saan töitä helpommin nyt.”

Ilmassa oli odotusta, vaikka työvoimatutkimuksen (2016)  mukaan ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten työllisyysasteen ero oli 18 prosenttia.

16.2. 2017 ”Valitettavasti minulla on vaikeaa. Vaikka olen hakenut monta työpaikkoja ja olen verkostoitunut paljon en ole vielä saanut töitä. Rakastan Suomea tosi paljon kuin oma kotimaani enkä halua muuttaa pois mutta nyt se tuntuu että minulla ei ole toivoa täällä ja tulevaisuus näyttää ainakin tällä hetkellä pimeältä.”

1.5.2017 ”Minulla on vaikeaa nyt mutta sanotaan että myrskyn jälkeen aurinko paistaa.”

Tilastokeskuksen (2018) mukaan kouluttautuminen helpottaa työllistymistä, joskin Suomessa työskentelee noin 20 000 ylikoulutettua ulkomaalaistaustaista henkilöä. Koulutustaan vastaavassa työssä olevat henkilöt ovat useimmiten määräaikaisissa työsuhteissa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat ulkomaalaistaustaiset henkilöt työllistyvät harvoin koulutustaan vastaavaan työhön. 

24.2.2018 ”Viime kuukausina olen tehnyt vapaaehtoistöitä. Vastaan vuosittain järjestävästä projektista. Vaikka en saa palkkaa, olen iloinen tästä tehtävästä ja minulla on ainakin jotain.”

Tilastokeskuksen (2018) mukaan ne, jotka muuttavat Suomeen työn tai opiskelun takia, työllistyvät hyvin. Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan mahdu tilastojen valoon.

6.4.2018 ”Valitettavasti olen työttömänä vuodeksi enkä pidä sitä. En ole tullut Suomeen saadakseni työttömyysturvan Kelalta.”

Ruotsissa maahanmuuttajat työllistyvät useammin kuin Suomessa koko väestö. Sanna Kurronen (27.2.2017)  vertaa blogissaan Suomen ja Ruotsin työllisyysasteita. Hänen mukaansa Ruotsin maahanmuuttajien ja Suomen koko väestön ero työllistymisessä on noin 7 prosenttiyksikköä. 

26.9.2018  ”En ole muuttanut Ruotsiin täysin mutta asun myöskin Ruotsissa. Siis, tällä hetkellä asun kahdessa maissa eli Ruotsissa ja Suomessa. On mahdollista kuitenkin että ensi vuonna muutan täysin Ruotsiin.”

Miksi elämä Suomessa on liian monelle maahanmuuttajalle liian vaikeaa? Emmekö jo voisi hyväksyä murtaen suomea puhuvat henkilöt tasa-arvoisiksi jäseniksi kieliyhteisöömme? Emmekö jo voisi sanoa: ”Kyllä, tervetuloa!”

DIGIJOUJOU-hanke ei sinällään ratkaise näitä ongelmia, mutta se tuo kaivattua lisäapua suomen kielen oppimiseen ja opettamiseen. Kun oppimisen perusta on motivaatiossa, silloin tarvitaan joustavuutta, vaihtoehtoja, monimediaisuutta ja yhteistyötä.

Avaimet eli Marjut Männistö, Kristiina Kuparinen ja Johanna Marjomäki