Mikä on digitaalinen tehtävä?

Tiimimme on hankkeen alusta lähtien pohtinut digitaalisen tehtävän luonnetta erityisesti kielen opetuksen näkökulmasta. Digitehtävä voidaan varmasti määritellä yhtä monella tavalla kuin on tulkitsijoita. Joillekin opettajille se voi tarkoittaa oppilaitoksen sähköisen oppimisalustan (Optiman tai Moodlen) käyttöä, toisille sähköpostia ja kolmansille koodaamista tai pelillistämistä. 

Yksi maamme suurimmista oppikirjatuottajista Sanoma Pro määrittää omat digitehtävänsä digitaalisessa muodossa oleviksi tehtäviksi, joita käytetään painetun oppikirjan kanssa. Digitaaliset tehtävät ovat siis digitaalisessa muodossa ja niitä voi käyttää tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella ajasta ja paikasta riippumatta.

Diginatiivit koululaiset ovat tutustuneet eri kirjasarjojen digitaalisiin tehtäviin jo alakouluista alkaen, elleivät jo varhaiskasvatuksen parissa. Nuoret ovat tottuneita tekemään digitehtäviä ja monille opiskelijoistamme kynän ja paperin kanssa työskentely tuottaa huomattavasti enemmän päänvaivaa. Me opettajat emme ehkä kaikki ole vielä ihan samassa pisteessä, mutta perässä tullaan!

Kieliopin osalta ruotsin opetuksessa digitaalisia tehtäviä on tarjolla, koska ne ovat konkreettisia ja mekaanisia. Pedagogisesti laajempia tehtävätyyppejä on huomattavasti vaikeampi löytää. Toivomme tämän hankkeen vastaavan tähän kysyntään.

Mikä sitten on sähköisen ja digitaalisen tehtävän ero? Omassa projektissamme olemme määrittäneet digitehtävän sähköisessä muodossa olevaksi tehtäväksi, jonka voi tehdä oppimisalustan omia digitaalisia työkaluja hyödyntäen. Toivomme materiaalistamme tulevan helppokäyttöistä ja käyttäjäystävällistä. Harjoittelemme H5P-työkalun käyttöä, koska pyrimme siihen, että joukossa on myös sellaisia tehtäviä, jotka opiskelija voi itse tarkistaa.

Tarkoituksenamme on myös perehtyä pelillisyyteen kieltenopetuksessa ja toteuttaa muutamia tehtäviä oppimispelien avulla tai ainakin yhdistää pelillisyyttä joihinkin tehtävänantoihin.

Projektimme parissa tulemme varmasti vielä maaliin asti kamppailemaan kysymyksen parissa, mutta ehkä juuri siitä on kyse. Hanke haastaa meitä pohtimaan omaa digipedagogista käsitystämme teoriapohjan lisäksi tehtävätasollakin.

Selvittääksemme yleisiä käsityksiä digitehtävien luonteesta, tulemme keväällä haastattelemaan ruotsinopettajia korkeakouluistamme ja käsittelemme niitä seuraavassa blogikirjoituksessamme. 

ryhmä Min svenska i Norden

(Sini Aalto-Friman, Elvi Huhtala, Minna Björkberg-Suominen, Johanna Manner-Kivipuro)