torstai 29. marraskuuta 2018


Emmekö voisi jo oppia sanomaan kyllä ‒ tosi tarina siitä, kuinka me menetimme hänet

Suomen kielen lautakunta otti lausunnossaan 26.11.2018 kantaa Suomen kielen asemaan. Lautakunta nosti esiin ajankohtaiset huolenaiheemme: Kansalliskielten käyttöala kaventuu ja yleiskielen taito heikkenee, mikä vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Myös vähemmistökielten ja maahan tulleiden oman äidinkielen opetus on riittämätöntä.

Suomen kielen lautakunta toi esiin lisäksi huolenaiheen siitä, kuinka vaikeaa maahanmuuttajan on päästä jäseneksi suomalaiseen kieliyhteisöön. Niin kävi myös hänelle.

Hän oli maahanmuuttaja, suomalaisesta yliopistosta huippuarvosanoin valmistunut nainen. Hän oli unelmoinut tutkinnonjälkeisestä elämästään uudessa kotimaassaan. Tuon unelman eteen hän oli määrätietoisesti kouluttautunut ensin aikaisemmassa kotimaassaan, sitten uudessa kotimaassaan. Hän oli opetellut ei vaikean, mutta erilaisen kielemme. Hän oli perehtynyt kulttuuriimme ja tapoihimme. Hän oli ja oli.  

Koska yksi Suomen kansalaisuuden saamisen edellytys on, että henkilöllä on vähintään tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito, osallistui vastavalmistunut maisteri kielitutkintoon.

22.10.2016  ”Minulla on ilo ilmoittaa, että sain suomen kielen keskitason tutkinnon. Voin nyt hakea kansallisuuden. Jatkan opiskelua ja harjoittelemista. Nyt etsin töitä. Tilanne on kuitenkin parempi kuin aikaisemmin ja olen varma että, saan töitä helpommin nyt.”

Ilmassa oli odotusta, vaikka työvoimatutkimuksen (2016)  mukaan ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten työllisyysasteen ero oli 18 prosenttia.

16.2. 2017 ”Valitettavasti minulla on vaikeaa. Vaikka olen hakenut monta työpaikkoja ja olen verkostoitunut paljon en ole vielä saanut töitä. Rakastan Suomea tosi paljon kuin oma kotimaani enkä halua muuttaa pois mutta nyt se tuntuu että minulla ei ole toivoa täällä ja tulevaisuus näyttää ainakin tällä hetkellä pimeältä.”

1.5.2017 ”Minulla on vaikeaa nyt mutta sanotaan että myrskyn jälkeen aurinko paistaa.”

Tilastokeskuksen (2018) mukaan kouluttautuminen helpottaa työllistymistä, joskin Suomessa työskentelee noin 20 000 ylikoulutettua ulkomaalaistaustaista henkilöä. Koulutustaan vastaavassa työssä olevat henkilöt ovat useimmiten määräaikaisissa työsuhteissa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat ulkomaalaistaustaiset henkilöt työllistyvät harvoin koulutustaan vastaavaan työhön. 

24.2.2018 ”Viime kuukausina olen tehnyt vapaaehtoistöitä. Vastaan vuosittain järjestävästä projektista. Vaikka en saa palkkaa, olen iloinen tästä tehtävästä ja minulla on ainakin jotain.”

Tilastokeskuksen (2018) mukaan ne, jotka muuttavat Suomeen työn tai opiskelun takia, työllistyvät hyvin. Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan mahdu tilastojen valoon.

6.4.2018 ”Valitettavasti olen työttömänä vuodeksi enkä pidä sitä. En ole tullut Suomeen saadakseni työttömyysturvan Kelalta.”

Ruotsissa maahanmuuttajat työllistyvät useammin kuin Suomessa koko väestö. Sanna Kurronen (27.2.2017)  vertaa blogissaan Suomen ja Ruotsin työllisyysasteita. Hänen mukaansa Ruotsin maahanmuuttajien ja Suomen koko väestön ero työllistymisessä on noin 7 prosenttiyksikköä. 

26.9.2018  ”En ole muuttanut Ruotsiin täysin mutta asun myöskin Ruotsissa. Siis, tällä hetkellä asun kahdessa maissa eli Ruotsissa ja Suomessa. On mahdollista kuitenkin että ensi vuonna muutan täysin Ruotsiin.”

Miksi elämä Suomessa on liian monelle maahanmuuttajalle liian vaikeaa? Emmekö jo voisi hyväksyä murtaen suomea puhuvat henkilöt tasa-arvoisiksi jäseniksi kieliyhteisöömme? Emmekö jo voisi sanoa: ”Kyllä, tervetuloa!”

DIGIJOUJOU-hanke ei sinällään ratkaise näitä ongelmia, mutta se tuo kaivattua lisäapua suomen kielen oppimiseen ja opettamiseen. Kun oppimisen perusta on motivaatiossa, silloin tarvitaan joustavuutta, vaihtoehtoja, monimediaisuutta ja yhteistyötä.


Avaimet eli Marjut Männistö, Kristiina Kuparinen ja Johanna Marjomäki


Engagera-Skapa mervärde-Förankra i processen-Kör


Ibland är det riktigt nyttigt att söka sig till platser där man kan andas in ny luft (och om luften råkar vara en aning varmare är det ju inte heller så illa). Platser där man kan omringas av influenser och träffa experter och personer med passion till områden som ligger en nära. Platser där man kan reflektera över sitt eget tänkande och sina egna projekt, liksom ur ett fågelperspektiv, för att veta åt vilket håll man ska ta det följande steget.

För vår projektgrupp blev ICERI2018-evenemanget i mitten av november i Sevilla en plats till att stanna och se över det arbete man hittills hunnit åstadkomma inom Digijoujou. Att kunna presentera sitt eget projekt i internationalla sammanhang är alltid extra trevligt och bakom processen ligger ju förstås mycket planering och skrivande.


Programmet på kongressen var som väntat väldigt intensivt och vi försökte välja de mest inspirerande workshopen och föredragen ur ett rätt så enormt utbud. Vid en del presentationer märktes tydligt hur man i Finland redan ligger på framkanten vad det gäller val av medel och metoder, som till exempel i användning av videobaserade lösningar (hänvisar här också till ett  tidigare inlägg av gruppen Superalkeet). Inom flipped learning, projektstudier och i hur man bäst engagerar och framför allt motiverar studerande gör vi också redan en hel del fina saker här hemma i Finland.Vi har ju redan länge tänkt mycket innovativt och kan faktikst vara riktigt stolta över det.

Vår egen presentation av Svenskstudier i bufféformat togs emot mycket positivt och många ansåg en öppen webbplats vara välfungerande och användarvänlig som plattform. Läs gärna också vår artikel för att få en bredare uppfattning om vilka saker vi ville lyfta fram. Ingenting är ju färdigt ännu och det var bra att få reflektioner och feedback i det här skedet av projektet. I samma morgonsession fick vi bland annat höra mer om just flipped learning och hur man skapar fungerande online-miljöer vid en kurs i akademiskt skrivande.


I keynote-presentationerna togs upp väldigt inspirerande historier och exempel på hur man involverar och engagerar såväl studerande som olika samhällsaktörer i projekt som verkligen kan leda till någon mer bestående ändring. Bekanta dig gärna med till exempel dessa enormt intressanta innovationer: Projekt H och Girls Garage. Ur Digijoujous synvinkel kunde man lätt konstatera att allt som ger studerande en verklig känsla av gemenskap, inflytelse och engagemang (sk. Hands on-metoder) gynnar givetvis inlärningsprocessen.

Videoklippet i början av det här inlägget är filmat och Instagrammat vid en Google-workshop där vi på några timmar testade bland annat DesignSprint som metod i undervisningssammanhang. Oerhört användbart även på språkkurser om man vill skapa lite mer spänning, tävlingsanda och framför allt gemenskap. Mer om metoden (som faktiskt påminner mycket om Hackaton) kan du läsa här.

Men vad fick vi sedan i bagaget förutom nya kontakter, nya idéer, massor av material (och lite solsken och appelsiner)? Svaret blir kanske Helhetstänkande. Vad borde man i första hand tänka på då man börjar planera nya undervisningshelheter (digitalt, multimodalt, i klassrum eller var man nu än befinner sig)? Kärnbudskapet kunde kanske sammmanfattas som rubriken i inlägget: Engagera studerandena, skapa mervärde till samtliga parter, förankra studerandena i processen och kör sedan bara full fart framåt. Det kommer nämligen nog att bli bra.

Hälsningar
Mishmash-team

Marjaana, Liisa, Teija och Taija


sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Parempia opetusvideoita


Parempia opetusvideoita - tärppejä videontekijöille


Editoijan arkea
Opetusmateriaalin digitalisoituminen, flipped learning -ajattelu sekä ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu ovat tuoneet monet opettajat uuden ongelman eteen. Perinteiset tiedostot jaettuna koulun oppimisympäristössä eivät välttämättä riitä. Opetukseen kaivataan liikkuvaa kuvaa, uudenlaista energiaa. Monelle opettajalle ajatus itse tehdystä videosta on kuitenkin hieman pelottava.

Videoihin liittyy monenlaisia väärinkäsityksiä. Aina ei tarvitse kuvata omaa naamaa eikä tehdä miljoonatuotantoja Hollywoodiin. Opetusvideon voi tehdä yksinkertaisesti ja helposti, ihan ilman teknisen tuen apua. Opettaja tarvitsee hyvän idean, pienen hetken suunnitteluun ja jonkinlaisen tallennusvälineen. Yksinkertaisimmillaan tallennusvälineeksi käy älypuhelin. 

Muutama asia kannattaa suunnitella etukäteen. Tässä meidän tärppit parempien opetusvideoiden tekemiseen.



 

Tee suunnitelma, älä opettele vuorosanoja! 


Videoiden tekemisessä on tärkeintä pitää kirkkaana mielessä pääviesti. Robottimainen muistiinpanojesi lukeminen saa esiintymisen vaikuttamaan turhan kankealta. Ajatusten kirjoittaminen muistiin on hyvä idea, mutta kuulija huomaa kun vilkuilet sitä kameran vieressä olevaa muistilappuasi. Osaat kyllä asiasi, sano se mieluumminen omin sanoin. Ole oma itsesi, sellainen kuin olet opettaessasi. Anna hurmaavan persoonallisuuden näkyä! Jos askel oman naaman nauhoittamiseen tuntuu liian suurelta loikalta, kokeile animaatioita. Meidän ryhmämme käyttää esimerkiksi Powtoonia!

Lights, camera, action!


Miltä haluat lopputuloksen näyttävän? Mieti mitä haluat kuvassa näkyvän, ja mitä piilottaa. Jos aiheena on esimerkiksi ääntäminen, on luontevinta kuvata kasvoja. Muutoin puolilähikuva tekee puhujasta tarpeeksi selkeästi kuvassa näkyvän. Lisäksi suosittelemme etsimään valoisan paikan, jotta et tarvitse lisävalaistusta (vältä vastavaloa!). Valon ja rajauksen lisäksi tilan on oltava toimivat äänenlaadun kannalta. Kovin kaikuva tai hälyistä videota voi olla hankala kuunnella. Kuvaa koevideo, jotta saat äänen, rajauksen ja valaistuksen kohdilleen. Kuvasuunta on myös tärkeä, esimerkiksi YouTube-videot on tarkoitettu katsottavaksi vaaka- ei pystykuvassa. Näin video täyttää ruudun.

Kiitoksia kaiki --


Videon alkuun ja loppuun kannattaa jättää hieman editointivaraa. Laske rauhallisesti kahteen ennen kuin sääntäät katkaisemaan nauhoituksen. Näin saat lopusta kiirettömän, eikä editointi katkaise videota kuin ylipitkää Oscar-puhetta. Vaikka et editoisi videota, jätä alkuun lyhyt hetki, jolloin katsoja ehtii laittaa laitteeseen äänet päälle. Toinen vaihtoehto on nauhoittaa alkuun lyhyt tervehdys, näin katsojalta ei mene oleellinen sisältö ohi.


Videoiden tekemisessä, kuten kaikissa muissakin opeteltavissa asioissa, kannattaa muistaa oppimisprosessin vaativan aikaa. Pyydä opiskelijoilta palautetta, näytä videoitasi työkavereille ja etsi oma tapasi tehdä. Tee asiat rohkeasti omalla tavallasi ja opi saamastasi palautteesta!



Superalkeet-ryhmä eli Jaana Oinonen (Jamk), Hanna Tani (Haaga-Helia) ja Katri Niemi (UEF)


 

maanantai 12. marraskuuta 2018

Valinnanvapauden, autonomian ja motivaation merkitys itseopiskelussa


Soittolista ennen. Kuva: pixabay.com
Svenska Nonstop
Vuonna 2008 Spotify mullisti musiikin kuuntelun mahdollistamalla henkilökohtaiseen valintaan pohjautuvat personoidut soittolistat. Vuonna 2018 Svenska Nonstop tekee sen, mitä Spotify teki musiikin kuuntelulle tasan kymmenen vuotta sitten, nimittäin mullistaa iäksi ruotsinoppimisen. DIGIJOUJOU-projektissa kehittämässämme pragmaattisen kielitaidon oppimiseen tähtäävässä soittolista-oppimismallissa opiskelija valitsee itse sopivat opiskeltavat sisällöt omien tarpeidensa ja oman taitotasonsa perusteella.

Jotta opiskelijan olisi helpompi hahmottaa opiskeltava kokonaisuus, sisältöteeman tehtävät määritellään eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen taitotasojen mukaisesti. Tehtävien kuormittavuus kuvataan ihannesuoritusaikana, joka mahdollistaa opintopisteiden laskemisen, vaikka opiskelijat tekevät eri tehtäviä. Ajatuksena on esitellä erilaiset teemat kuvallisesti ja koodata eritasoiset tehtävät eri väreillä, että opiskelijat löytävät helposti ja nopeasti itselleen mielekkäät tehtävät.

Luomamme soittolista-oppimismallin lähtökohtana on näkemys opiskelijasta aktiivisena ja vastuullisena toimijana. Opiskelija asettaa itselleen mielekkäitä tavoitteita ja välitavoitteita, pystyy työskentelemään tavoitesuuntautuneesti ja arvioimaan omaa kehitystään. Vaikutusmahdollisuus ja onnistumisen kokemukset vahvistavat uskoa omaan pystyvyyteen suoriutua sellaisistakin asioista, jotka ovat saattaneet aikaisemmin tuntua hyvinkin haastavilta. Tämä puolestaan lisää oppimisen iloa ja johtaa positiiviseen oppimiskierteeseen. Pohdimme jopa rohkeasti käyttävämme sanaa hurmos, mutta tyydyttäköön nyt vain puhumaan flow-tilasta. 

Millä tavalla valinnanvapaus vaikuttaa motivaatioon?
Monissa tutkimuksissa on todettu, että opiskelijan omat valinnat vaikuttavat oppimistuloksiin myönteisesti. Alla muutamia esimerkkejä: 

Liikuntakerhossa 36 henkilöä osallistui kunto-ohjelmaan liittyvään tutkimukseen. Osallistujista viidellekymmenelle prosentille kerrottiin, että ohjelma oli laadittu heidän ennakkotoiveidensa mukaisesti ja toiselle puolelle taas kerrottiin, että he osallistuivat aivan normaaliin kunto-ohjelmaan. Kokeessa selvisi, että henkilöt, jotka osallistuivat ennakkotoiveidensa mukaiseen kunto-ohjelmaan ja saivat vaikuttaa harjoitussisältöihin, osallistuivat useammin liikuntatunneille ja osoittivat suurempaa halukkuutta jatkaa harjoituksia koejakson jälkeen.

   Ei oo motii! Kuva: gratisography.com
Tutkimuksissa on myös käynyt ilmi, että työntekijät, joille annetaan useampia vaihtoehtoisia tapoja ratkaista ongelmatilanteita työssään, ovat tyytyväisempiä ja tuotteliaampia kuin muut. Niin ikään videopelit, joissa pelaajilla on enemmän vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia hallita peliä kuin muissa videopeleissä, ovat suosituimpia kuin muut videopelit. Lisäksi on havaittu, että potilaat noudattavat paremmin lääkärin ohjeita, jos heille annetaan useampia vaihtoehtoja, joista he voivat itse valita mieleisensä hoitomuodon. 

Motivaation kannalta on siis ratkaisevaa, että voimme itse vaikuttaa omaan käyttäytymiseemme oppimistilanteissa ja löydämme oppimiseen liittyvän henkilökohtaisen merkityksen. On tärkeää, että yksilö saa tehdä itseään koskevia päätöksiä ja on aloitteellinen edetessään kohti asettamiaan tavoitteita. Oppimisen autonomia perustuu siis yksilön mahdollisuuteen olla itseohjautuva.

Kiteytetysti voidaan todeta, että autonomia syntyy mahdollisuuksista tehdä valintoja. Autonomia puolestaan edistää sisäistä motivaatiota, mikä puolestaan edistää oppimista.

Haasteiden ja taitojen tasapaino
Simon James Nicholsonin mukaan motivaatio on yksi tärkeimmistä määräävistä tekijöistä menestymiseen vieraan kielen oppimisessa. Motivaatio on monimutkainen ilmiö, mutta mitä paremmin sen rakenteita ymmärrämme, sitä enemmän voimme vaikuttaa siihen. Opettajat voivat kehittää opiskelijoiden motivaatiota vaihtelevasti ja heillä on keskeinen rooli motivaation aktivoijina ja ylläpitäjinä. Opiskelijan motivaatioon vaikuttaa keskeisesti haasteiden ja taitojen tasapaino. Csíkszentmihályin luoman flow-teorian mukaan flow-tilan saavuttaminen vaatii tasapainoa opiskelijan taitojen ja tehtävän haasteellisuuden välillä. Opiskelijan taitotasoon nähden liian vaativat tehtävät tuottavat ahdistusta ja liian helpot tehtävät yhdistettynä korkeaan taitotasoon johtavat pitkästymiseen. 

Valinnanvapauden vaikutus oppimiseen
Tutkimukset ovat osoittaneet, että opiskelijoilla, joilla on enemmän valinnanvapautta ja autonomiaa on paremmat oppimistulokset kuin muilla. Verrattuna opettajan valitsemiin tehtäviin johtavat opiskelijoiden itse valitsemat oppimistehtävät parempiin tuloksiin, jolloin opiskelijoiden motivaatio, sinnikkyys ja suoritukset paranevat. Kehittämämme soittolista-malli perustuukin juuri tuohon ajatukseen. Soittolista-malli tarjoaa enemmän ja monipuolisempia mahdollisuuksia yksilöllisiin oppimistyyleihin ja oppimistarpeisiin. Se tarjoaa ajattomuutta ja rajattomuutta, vapautta valita. Personointia opiskelijan kiinnostuksen ja vahvuuksien mukaan. Paljon emme siis lupaa, jotain kuitenkin. Stay tuned.

Lähteet:
Ahponen, Hanna 2010. Motivaatio opiskelussa. Pedagoginen opinnäytetyö, JAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Evans, Miriam 2014. The power of choice - Supporting student autonomy to foster reading motivation and engagement (CAST).

Matikka, Leena 2013. Flow – Anna mennä ja onnistu. Docendo.

Nicholson, S. M. 2013. Influencing Motivation in The Foreign Language Classroom, Journal of International Education Research – Third Quarter 2013 Volume 9, Number 3.

Patall, Erika 2008. The Effects of Choice on Intrinsic Motivation and Related Outcomes: A Meta-Analysis of Research Findings. Article in Psychological Bulletin, University of Southern California.

Telih, Anton 2015. Ulkoisen ja sisäisen motivaation yhteys koulumenestykseen kielten opetuksessa. Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma.

Svenska Nonstop -ryhmä / Hanna Husu, Tarja Palosaari, Joni Sallila ja Riina Uusikulku