Emmekö voisi jo oppia
sanomaan kyllä ‒ tosi tarina siitä, kuinka me menetimme hänet
Suomen kielen
lautakunta otti lausunnossaan 26.11.2018 kantaa Suomen kielen asemaan. Lautakunta
nosti esiin ajankohtaiset huolenaiheemme: Kansalliskielten käyttöala kaventuu
ja yleiskielen taito heikkenee, mikä vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan. Myös
vähemmistökielten ja maahan tulleiden oman äidinkielen opetus on riittämätöntä.
Suomen kielen lautakunta
toi esiin lisäksi huolenaiheen siitä, kuinka vaikeaa maahanmuuttajan on päästä
jäseneksi suomalaiseen kieliyhteisöön. Niin kävi myös hänelle.
Hän
oli maahanmuuttaja, suomalaisesta yliopistosta huippuarvosanoin valmistunut nainen.
Hän oli unelmoinut tutkinnonjälkeisestä elämästään uudessa kotimaassaan. Tuon
unelman eteen hän oli määrätietoisesti kouluttautunut ensin aikaisemmassa
kotimaassaan, sitten uudessa kotimaassaan. Hän oli opetellut ei vaikean, mutta
erilaisen kielemme. Hän oli perehtynyt kulttuuriimme ja tapoihimme. Hän oli ja
oli.
Koska yksi Suomen
kansalaisuuden saamisen edellytys on, että henkilöllä on vähintään tyydyttävä suomen
tai ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito, osallistui vastavalmistunut
maisteri kielitutkintoon.
22.10.2016 ”Minulla on ilo ilmoittaa, että sain suomen kielen
keskitason tutkinnon. Voin nyt hakea kansallisuuden. Jatkan opiskelua ja
harjoittelemista. Nyt etsin töitä. Tilanne on kuitenkin parempi kuin
aikaisemmin ja olen varma että, saan töitä helpommin nyt.”
Ilmassa oli
odotusta, vaikka työvoimatutkimuksen (2016)
mukaan ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten työllisyysasteen ero oli
18 prosenttia.
16.2.
2017 ”Valitettavasti minulla on vaikeaa. Vaikka olen hakenut monta työpaikkoja
ja olen verkostoitunut paljon en ole vielä saanut töitä. Rakastan Suomea tosi
paljon kuin oma kotimaani enkä halua muuttaa pois mutta nyt se tuntuu että
minulla ei ole toivoa täällä ja tulevaisuus näyttää ainakin tällä hetkellä
pimeältä.”
1.5.2017
”Minulla on vaikeaa nyt mutta sanotaan että myrskyn jälkeen aurinko paistaa.”
Tilastokeskuksen
(2018) mukaan kouluttautuminen helpottaa työllistymistä, joskin Suomessa
työskentelee noin 20 000 ylikoulutettua ulkomaalaistaustaista henkilöä.
Koulutustaan vastaavassa työssä olevat henkilöt ovat useimmiten määräaikaisissa
työsuhteissa. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat
ulkomaalaistaustaiset henkilöt työllistyvät harvoin koulutustaan vastaavaan
työhön.
24.2.2018
”Viime kuukausina olen tehnyt vapaaehtoistöitä. Vastaan vuosittain järjestävästä
projektista. Vaikka en saa palkkaa, olen iloinen tästä tehtävästä ja minulla on
ainakin jotain.”
Tilastokeskuksen
(2018) mukaan ne, jotka muuttavat Suomeen työn tai opiskelun takia,
työllistyvät hyvin. Kaikki maahanmuuttajat eivät kuitenkaan mahdu tilastojen valoon.
6.4.2018
”Valitettavasti olen työttömänä vuodeksi enkä pidä sitä. En ole tullut Suomeen
saadakseni työttömyysturvan Kelalta.”
Ruotsissa
maahanmuuttajat työllistyvät useammin kuin Suomessa koko väestö. Sanna Kurronen
(27.2.2017) vertaa blogissaan Suomen ja
Ruotsin työllisyysasteita. Hänen mukaansa Ruotsin maahanmuuttajien ja Suomen
koko väestön ero työllistymisessä on noin 7 prosenttiyksikköä.
26.9.2018
”En ole muuttanut Ruotsiin täysin mutta
asun myöskin Ruotsissa. Siis, tällä hetkellä asun kahdessa maissa eli Ruotsissa
ja Suomessa. On mahdollista kuitenkin että ensi vuonna muutan täysin Ruotsiin.”
Miksi
elämä Suomessa on liian monelle maahanmuuttajalle liian vaikeaa? Emmekö jo
voisi hyväksyä murtaen suomea puhuvat henkilöt tasa-arvoisiksi jäseniksi
kieliyhteisöömme? Emmekö jo voisi sanoa: ”Kyllä, tervetuloa!”
DIGIJOUJOU-hanke
ei sinällään ratkaise näitä ongelmia, mutta se tuo kaivattua lisäapua suomen
kielen oppimiseen ja opettamiseen. Kun oppimisen perusta on motivaatiossa, silloin
tarvitaan joustavuutta, vaihtoehtoja, monimediaisuutta ja yhteistyötä.
Avaimet eli Marjut
Männistö, Kristiina Kuparinen ja Johanna Marjomäki