Fördomar och lärdomar

Gruppen modulsvenska och deras tankar efter projektet

Fördomar och lärdomar

Då vi första gången träffades vid Helsingfors universitet hade vi alla en viss oro i kroppen. Vi skulle delta i ett projekt där vi, medlemmarna i projektet, skulle skapa grunden för nytänkande inom språkundervisningen. Våra egna kunskaper i modern undervisning låg på en ganska låg nivå i förhållande till vad vi trodde krävdes av oss.

Ganska snart märkte vi att nivån är den du sätter själv. Dessutom lär du dig av de övriga i gruppen och de övriga medlemmarna i projektet. Gruppmedlemmarna hade alla olika styrkor och tillsammans blev dynamiken och arbetet starkt.

På hösten 2017 satt vi otaliga timmar och testade olika program och appar. Vi tyckte om det och märkte snart att arbetet också blivit en hobby. Det var naturligt att följa trender och man vågade testa nytänkande också under lektionerna.

Stundvis har det varit stressande och stundvis har vi funderat hur vi hinner få ihop allt på två år, då det ibland har känts som om vi mest stått och trampat vatten. Nu står vi i slutet av tunneln och ser ett ljus. Inspirationen har inte avtagit trots ljuset och avslöjandet om att slutet är nära. Tvärtom växer motivationen och kraften till att vilja förändra och utveckla.

Nedan gruppmedlemmarnas största succéer:

Förra våren, då vi jobbat strax under ett år med projektet, fann jag stor inspiration och Innan jag visste ordet av planerade jag om en hel kurs. Jag skrev ett helt nytt läromedel som jag valde att testa i höstas. Utan DJJ hade jag inte gjort det. Jag hade gjort små förändringar och inom 5 år hade jag kanske fått ihop ett nytt läromedel. Med DJJ hittade jag både inspiration och tid att skapa.

Mia Holmbäck Centria-ammattikorkeakoulu

Har redan en längre tid planerat på att pröva undervisa via Zoom. Tack vare DJJ och kollegors stöd bestämde jag mig för att testa. Jag hade fördomar och väntade mig att studenterna skulle prata mindre svenska, men det blev helt tvärtom! I feedbacken skrev studenterna att de tyckte speciellt mycket om just den kommunikativa aspekten av Zoomträffarna. Det jag dock märkte var att Zoomträffarna krävde otroligt mycket av läraren; som att man skulle undervisa för första gången någonsin. Belöningen var också otrolig; sällan man känner sig så lättad och stolt efter att ha hållit en lektion. Ett hett tips till dig som funderar på att undervisa via Zoom: kör på, det blir nog bra! Förbered dig väl och ha all material på samma ställe och kom ihåg att genast länka till materialet. Använd endast material som studenterna har tillgång till via sina datorer.

-Tony Nyström, Vasa universitet

H5P, Zoom, Screencast-o-matic, bubbl.us, mindmup, photocollage....

Olin kyllä kuullut näistä kaikista aiemminkin, mutta kynnys lähteä tekemään asioita uudella tavalla tuntui korkealta. Ehdinkö, osaanko, selviänkö; miten käy pedagogiikan? Näitä kysymyksiä tuli mietittyä, kunnes DJJ:n ja kollegoiden rohkaisemana uskaltauduin itsekin mukaan digiaikaan. Toki uuden opettelu vie aikaa ja toisinaan tarvitaan teknistä tukea, mutta paljon olen oppinutkin. DJJ on tuonut uuden näkökulman omaan työhön, opiskeluun ja  oppimiseen.

-Kaija Tast, HAMK

Superalkeita, etäisyyttä ja etäystävyyttä

Kun projektikoordinaattorit määräävät sinut kahden eri puolelta Suomea olevan kollegan kanssa samaan ryhmään, ei riemu välttämättä ole ihan päällimmäisin tunne. Mitenköhän homma sujuu, kun ei ole yhteistä infrastruktuuria ja kasvokkain on lähes mahdoton tavata? Ihan hyvin, väitämme me.

Tehtävälistojen maaginen taika

Jaettu muisti on usein tehokas keino hävittää mielestä viimeisetkin asiat. Olemme projektin ajan tehneet kokonaisuuksittain tehtävälistat pedagogisen käsikirjoituksemme pohjalta. Näin jokainen on työstänyt koko ajan yhdessä samaa moduulia, eikä pelkästään ns. omaa vastuukokonaisuuttansa. Meidän mielestämme kokonaisuus on pysynyt tällä tavalla linjakkaana. Jokainen on erikoistunut hieman ehkä tahtomattaankin johonkin osa-alueeseen, mutta kukin kokonaisuus on kaikkien osiensa summa, ei kasa irrallisia sisältöjä. Tarina etenee yhdessä kirjoittamalla!

Hannan verkkotyöskentelyä hyvässä seurassa! Kuva: Hanna Tani

Nyt olisi hyvät neuvot ja toimiva Skype-yhteys tarpeen

Käytämme Superalkeet-ryhmämme tapaamisiin pääosin Skype-yhteyttä, jolloin tapaamisessa on helppo työskennellä jaettujen dokumenttien parissa. Kun kaikki näkevät reaaliaikaisesti mitä tehdään, vältytään monelta turhalta väärinymmärrykseltä. Meille toimivin ratkaisu on ollut jakaa roolit melko selkeästi. Yksi ryhmäläisistä laittoi esimerkiksi kutsut kokoukseen, toinen kirjasi muistiin asiat ja kolmas vastasi Google Sites -sivulle tekemistämme muutoksista. Kokousten määrä väheni projektin edetessä, koska selvät sävelet ja yhteiset linjat oli sovittu jo projektin alkutaipaleella.

Google-tili tehokäyttöön

Jaetun tilin tärkein hyöty meille on ollut saumaton työskentely yhteisillä alustoilla. Toisen valmistelema tehtävää voi jatkaa kätevästi, julkaisun voi hoitaa kolmas. Kenenkään ei tarvitse jakaa muokkausoikeuksia vaan yhteinen kirjautuminen takaa kaikille pääsyn yhteisiin työvälineisiin. Google-kirjautuminen on käytössä monessa meille tärkeässä työkalussa, kuten Powtoonissa, H5P:ssä, Quizletissa ja YouTubessa. Valitsimme verkko-oppimissivustomme alustaksi Google Sitesin, joten Google-tunnukset oli hyvä luoda jo ihan projektin alkuvaiheessa. Myös tämä blogiteksti on julkaistu yhteisiä Google-tunnuksiamme hyödyntäen.

Katri ja Jaana ottavat lähitapaamisesta kaiken ilon irti! Kuva: Hanna Tani

Lopulta yhteistyö palkitsee

Mitä me tästä kokemuksesta olemme oppineet? Yhteistyö verkon välityksellä on aivan yhtä haastavaa, palkitsevaa, rasittavaa ja ansiokasta kuin kasvotustenkin tehty. Yhteiskäyttö on avain moneen ongelmaan, mutta tärkeintä on silti toimiva kommunikaatio, jotta työskentelyn tavoitteet ovat selkeät ja suunta on yhteinen.

 

Superalkeet ryhmän muodostavat Katri Niemi (Itä-Suomen yliopisto), Hanna Tani (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu) ja Jaana Oinonen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu) 

Superalkeet-verkko-oppimissivustoon voit tutustua täällä: Superalkeet

Tilannevideoita kuvaamassa

Saimme DIGIJOUJOU-hankkeen aikana mahdollisuuden tuottaa opetusmateriaalia, jollaisen teosta meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta: videoita arjen puhetilanteista. Tällaisia videoita on toki jo olemassa, mutta monissa materiaaleissa, jotka muuten teemoiltaan ja rakenteiltaan sopivat alkeisopetukseen, käytetään yleiskieltä. Tavoitteenamme olikin taltioida videoihin puhekieltä, sitä kielimuotoa, jota opiskelijat ainakin pääkaupunkiseudulla kuulevat ympärillään ‒ ja jota he kovasti toivovat suomen kursseilla oppivansa.

Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi muutamia vinkkejä, joita videoita suunnitellessa ja toteutettaessa kannattaa ottaa huomioon.  

TILANNEVIDEOT

Ennen kuvauksia ja kuvausten aikana

• Kirjoita käsikirjoitus! Kässäri jäsentää sen, mitä halutaan opettaa ja mitä halutaan rajata pois.
• Mieti kohderyhmä! Jos kyseessä on alkeet, pysy alkeissa! Muuten opiskelijan huomio karkaa tai hajaantuu.
• Rajaa opetettavat / uudet asiat minimiin yhdellä videolla.
• Valitse ”sopivat” näyttelijät! Ikä, neutraali ääni/ääntämys, ei kamerapelkoa, joustavuus, positiivisuus ja eläytymiskyky ovat tärkeitä ominaisuuksia näyttelijöitä valittaessa.
• Anna käsikirjoitus näyttelijöille tutustuttavaksi ja opeteltavaksi hyvissä ajoin etukäteen. Pyydä heiltä myös kommentteja ja ole valmis muokkaamaan käsikirjoitusta luonnollisemmaksi (kunhan pysytään opetustavoitteiden vaatimissa rajoissa).
• Suorituksesta näkyy, jos repliikit eivät istu puhujan suuhun.
• Muistuta näyttelijöitä siitä, että eri päivien kuvauksiin (jos tulee samaan tilanteeseen) tarvitaan samat vaatteet, korut ja hiukset!
• Ota selvää, voiko kuvattaville maksaa kuvauspalkkion.
• Huolehdi kuvausluvista ja niiden allekirjoituksesta.

Tekniikkaan liittyviä ohjeita

• Kuvauspaikka: Taltiointi kannattaa tehdä oikeassa paikassa, jottei lopputulos tunnu ”teatterilta”. Huolehdi kuvausluvista ja sovi kuvausten ajankohdista etukäteen.
• Valaistus: Onko kuvauspaikassa riittävä valaistus vai onko tarvetta lisävaloille? Sää/aurinko ei ole välttämättä sama seuraavana päivänä, mikä on syytä huomioida, jos saman tilanteen kuvauksia täytyy jatkaa myöhemmin. Vastaako taustalla oleva näkymä käsikirjoituksen vuorokaudenaikaa tai vuodenaikaa? Mieti valoa myös, jos kuvaat eri järjestyksessä. Missä järjestyksessä tarina kronologisesti etenee? Varo heijastuksia (kamera tai kuvaaja eivät saa näkyä pintojen kautta).
• Välineet: Toimiiko akustiikka (onko kaikille oma mikrofoni?), onko piuhoille huomaamattomat reitit, onko kuvauspaikassa pistorasioita? Varaudu siihen, että kuvausvälineessäsi on riittävästi tilaa – videotiedostot ovat suuria! Muista pitää varmuuskopiot tiedostoista.
• Kuvaaminen: Ota kuvatessasi huomioon tilanteeseen soveltuvat kuvakoot ja suojaviivan käyttö. Pidä kamera vakaana, käytä mielellään jalustaa.
• Kuvausrekvisiitta: Jos kuvaustilanteessa on esillä ruokaa tai juomaa, on seurattava, että vaikkapa sämpylä syödään vasta ko. kohtauksen kuvaamisen päätyttyä, eikä vesilasia yhtäkkiä tyhjennetä kesken kahden oton.
• Muista, että lyhyt video toimii! (jo puoli minuuttia on hyvä pituus!)

Kuvausten jälkeen

• Editointi: Ilmaisia ohjelmia videon editointiin ovat esim. Windowsissa MovieMaker ja iPadissa iMovie.
• Äänen käsittelyyn löytyy ilmainen ohjelma nimeltä Audacity.
• Tekstitysraidan tekeminen onnistuu esim. osoitteessa https://amara.org/en/ (tehdyn tekstitysraitatiedoston saa lisättyä esim. YouTube-videoon, jossa tekstityksen voi pitää päällä tai pois päältä). Myös iPadin iMoviessa mahdollista tehdä kiinteää tekstitystä lisäämällä ”otsikoita”. Tekstitys onnistuu myös YouTubessa.
• Julkaisukanava: Voit luoda oman tilin YouTubeen tai Vimeoon  (Huom. Vimeon linkit eivät toimi, jos haluat tehdä H5P-aktiviteetilla interaktiivisia videoharjoituksia (H5P-ohje interaktiivisen videon tekoon).
• Voit julkaista tallenteen videona korkeakoulusi oppimisalustalla (Huom. kokorajoitus ja helppokäyttöisyys – olisiko parempi laittaa YouTubeen/Vimeoon ja sieltä linkki?)

KANNATTIKO UUDEN KOKEILU?

Videoiden teko itse osoittautui hyväksi ideaksi, koska

• tekemällä opimme itse, ja osaamme myös neuvoa opiskelijaa video- ja äänitetehtävien palautuksiin liittyen 
• saimme juuri sellaista syötettä kuin halusimme
• me (ja muut opettajat) saamme käyttää videoita murehtimatta tekijänoikeuksista
• pystyimme rajaamaan ”liian vaikeat” asiat pois (vs. jo olemassa oleva materiaali)
• materiaali on osoittautunut tarpeelliseksi – sitä on hyödynnetty muuallakin kuin vain meidän projektissamme
• materiaalia voi myös soveltaen käyttää eritasoisten opiskelijoiden kanssa.
• videot sopivat nimenomaan tähän hankkeeseen, koska tavoitteena oli luoda digitaalista, joustavasti käytettävää materiaalia!
• opimme, että omatkin pelkomme osoittautuivat turhiksi, itse videointi ON mahdollista!

Joko innostuit? Tekisikö mielesi tehdä videoita opetuksesi tueksi? Toivottavasti vinkkimme auttavat sinua eteenpäin!

Teksti: Digihelmet (Hertta Erkkilä, Emmi Pollari & Laura Uusitalo)