Interaktiivista videomateriaalia luomassa

Digihelmet-pienryhmämme tekee digitaalista oppimateriaalia suomen puhekielestä. Materiaali on tarkoitettu opiskelijoille itsenäiseen opiskeluun ja harjoitteluun sekä opettajille opetuksen tueksi. Tuotamme materiaalia erilaisilla sovelluksilla sen mukaan, mikä palvelee sisältöä parhaiten.  Tehdessämme videoihin ja äänitiedostoihin harjoituksia olemme käyttäneet H5P-ohjelmaa. Esittelemme seuraavassa lyhyesti H5P:n työkalua interaktiivinen video.  

H5P.org on ilmainen, kaikille avoin julkaisualusta, jonka omilla työkaluilla voi luoda erityyppisiä harjoituksia ja sisältöjä. H5P:llä tehdyt harjoitukset voi saada näkymään myös muilla alustoilla (esim. Moodlessa tai Optimassa) niin, että H5P:n ilmaisversiolla tehdyt harjoitukset linkitetään (internet-osoitteen kautta) tai upotetaan (“embed”) alustalle. Toinen mahdollisuus on, että H5P lisätään toiselle alustalle laajennukseksi, esim. Moodlen sisälle lisätyökaluiksi, ja harjoitukset luodaan suoraan siellä. Jälkimmäisessä tapauksessa H5P:n harjoitukset eivät ole julkisia, mutta näin opettajalla on mahdollisuus seurata harjoitusten käyttöä ja tuloksia.

Me käytimme H5P:n ilmaista versiota (H5P.org), joten luomamme harjoitukset ovat kaikkien saatavilla. Projektissamme on kuitenkin tavoitteena aktivoida opiskelijoita puhekielen itsenäiseen harjoitteluun sekä tarjota muiden oppilaitosten opettajille käyttöön lisämateriaalia, minkä vuoksi emme kokeneet tätä suurena puutteena. 

Esittelimme DIGIJOUJOUn väliseminaarissa 27.8.2018, miten H5P:n Interaktiivinen video -työkalu toimii. Tähän tehtävätyyppiin tarvitaan joko video tai äänitiedosto. Käytimme pohjamateriaalina itse käsikirjoittamaamme ja kuvaamaamme videota, jotta emme rikkoisi kenenkään tekijänoikeussuojaa. Lisäsimme videoomme esittelymielessä mahdollisimman monta eri toimintoa: monivalintatehtävän, oikein/väärin-tehtävän, väittämiä, aukkotehtävän, sekä tekstitystä. Video harjoituksineen on nähtävillä H5P:n sivustolla. Teimme ohjeen interaktiivisen videon luomista varten Piktochartilla. Voit halutessasi tutustua myös väliseminaarissa pitämäämme Prezi-esitykseen. 

Digihelmet eli Emmi Pollari (vas.), Laura Uusitalo ja Hertta Erkkilä kertomassa työskentelystään DIGIJOUJOU-hankkeen väliseminaarissa elokussa 2018.

H5P:stä olemme löytäneet tähän mennessä enemmän plussia kuin miinuksia.  

+ Aktiviteetit eivät pysäytä videota, ellei tekijä niin määrittele. 

+ Ohjelma on monipuolinen ja helppokäyttöinen. 

+ Tehtävien yhteydessä olevat ohjeet ja palautetekstit saa vaihdettua ja kirjoitettua haluamallaan kielellä (oletuskielenä englanti). 

+ Opiskelija saa tehtävästä välittömän palautteen. 

+ Interaktiivisessa videossa tehtäväkuvakkeen paikkaa voi siirtää ja aktiviteetin näkymistä videolla voi säätää. 

Lisätietoa H5P:stä sekä ohjeita ohjelman käyttöön: 

Laakso, M. 2017. H5P-työkalut verkkokursseilla. Saatavissa: https://www.matleenalaakso.fi/2017/05/h5p-tyokalut.html. 23.5.2017. Viitattu 29.8.2018.  

Laakso, M. 2018. Joko tunnet H5P-työkalut? Saatavissa:  https://www.matleenalaakso.fi/2018/03/joko-tunnet-h5p-tyokalut.html. 6.3.2018. Viitattu 29.8.2018.  

Sarja, J. 2018. H5P-interaktioita helposti.  Saatavissa: https://drive.google.com/file/d/1JQuTl_f_NEVMDQg9igt0BmGM-d5F950O/view. Viitattu 28.8.2018.

Lisää puhetta – opiskelijoiden näkemyksiä puhumisen ja puhekielen opiskelusta

Halusimme selvittää, millaisia kokemuksia korkeakouluopiskelijoilla on puhumisen, puheen ymmärtämisen sekä näihin olennaisesti kuuluvan puhekielen harjoittelusta suomen kielen kursseilla. Kysyimme myös, millaista ohjausta he saavat tai haluaisivat saada kyseisten taitojen kartuttamiseen. Lähetimme englanninkielisen kyselyn Questionnaire about Finnish language studies and speaking skills kuudelle opiskelijaryhmälle. Ryhmät olivat Centria-ammattikorkeakoulusta, Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta ja Helsingin yliopistosta. Saimme yhteensä 31 vastausta. Suurin osa vastaajista oli opiskellut suomea vähemmän kuin 10 opintopistettä.   

  

Miten tulla paremmaksi suomenpuhujaksi? 

Suomen puhumisessa on opiskelijoiden mukaan monia haasteita: erityisesti vastauksissa korostuivat rakenteiden ja sanaston hallinta sekä virheetön puhuminen. Kolmasosa vastaajista mainitsi haasteena myös sen, että kurssilla opiskeltava suomi eroaa paikallisten käyttämästä suomesta.

Tehokkaimpina puhumisen oppimisen keinoina opiskelijat pitivät keskusteluja natiivipuhujien kanssa, opettajan kuuntelemista sekä tämän perässä toistamista, kuuntelu- ja keskusteluharjoituksia luokassa ja elokuvien katsomista. Kolme neljästä (73 %) totesi, että heidän puhetaitojaan ovat eniten kehittäneet keskustelut ryhmässä, parin tai natiivipuhujien kanssa. Yllättävää oli, että vuorovaikutukseltaan vähäiset tilanteet, kuten esseen kirjoittaminen, kielioppitehtävät ja lukeminen, saivat myös paljon mainintoja.   

  

Opiskelijat pitävät puhumisen ja puheen ymmärtämisen opiskelua erittäin tärkeänä: puolet kaikista vastaajista halusi kursseille puhe- ja kuunteluharjoituksia vielä nykyistä enemmän, vaikka se merkitsisi sitä, että muille kielen osa-alueille jäisi vähemmän aikaa. Noin viidennes vastaajista on osallistunut erilliselle puhekielen kurssille. Yhtä suuri osa ei ollut vastausten mukaan päässyt harjoittelemaan puhumisen taitoja ollenkaan.  

  

Valtaosa opiskelijoista haluaisi opiskella puhekieltä jo suomen opintojen alusta asti, kolmasosa jopa niin, että aluksi keskityttäisiin vain puhekieleen. Kysyimme myös opiskelijoiden kiinnostusta verkossa olevaan puhekielikurssiin: 90 % olisi kiinnostunut sellaiseen osallistumisesta. 

  

Kokemuksia ohjauksesta  

  

Opiskelijat ovat pääosin saaneet palautetta opettajalta, mutta noin puolet vastanneista mainitsi myös vertaispalautteen. Pieni osa (2 %) koki, ettei ole saanut lainkaan palautetta.   

  

Opiskelijat kertoivat saaneensa palautetta melko tasapuolisesti niin ääntämisestä, puheen sujuvuudesta kuin kielen oikeellisuudestakin. Hieman yli puolet vastaajista toivoi, että opettaja korjaa kaikki opiskelijan tekemät virheet, toisaalta kolmasosa oli sitä mieltä, ettei opettajan tulisi korjata jokaista virhettä. Moni (42 %) piti myös itsearviointia ja vertaisarviointia tärkeänä.  

  

Kysyimme myös, millaista palautetta opiskelijat pitävät hyödyttömänä. Hyödyttömänä pidettiin esimerkiksi opiskelijoiden saamia ympäripyöreitä kommentteja, kuten että opiskelijalla on "vierasperäinen aksentti".  

  

Suorittaakseen puhekielikurssin verkossa opiskelijat haluaisivat runsaasti kuuntelutehtäviä. Näissä kyselyn avovastauksissa toistui, että opiskelijat haluaisivat melko säännöllistä ja nopeasti tulevaa palautetta opiskelustaan. Toiveena oli myös, että puhetta voisi harjoitella jonkun kanssa (esimerkiksi saattamalla kurssin osallistujia tai osallistujia ja suomalaisia yhteen). 

  

Yhteenveto ja pohdinta  

  

Kyselyn vastaukset vahvistivat käsitystämme siitä, etteivät opiskelijat ehdi opintojaksojen aikana oppia puhekieltä, vaikka se kiinnostaisi heitä todella paljon. Kuinka voitaisiin mahdollistaa se, että puhumista ja puhekieltä mahtuu jokaiseen opintokokonaisuuteen? Pääsisimmekö jopa parempiin oppimistuloksiin, jos voisimme hyödyntää erityisesti alkuvaiheessa olevien opiskelijoiden korkeaa motivaatiota puhumisen harjoitteluun ja puhutun kielen muotojen oppimiseen?   

  

Pohdimme tulosten perusteella sitä, mitä opiskelijat mieltävät palautteeksi sekä sitä, kuinka henkilökohtaista palautetta jokaiselle opiskelijalle on mahdollista antaa. Vastausten innoittamina aloimme pohtia myös sitä, miten voisimme saada kansainväliset opiskelijat ja suomalaiset opiskelijat yhteistyöhön kielenopiskelun edistämiseksi.

Koko kysely nähtävissä tämän linkin takana. 

Hertta Erkkilä, Centria-ammattikorkeakoulu 

Emmi Pollari, Helsingin yliopisto 

Laura Uusitalo, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu