Suomen kielen ääntäminen tuottaa monelle opiskelijalle ahdistusta. Tekemämme kyselyn mukaan lähes puolet opiskelijoista
oli jokseenkin samaa tai hyvin samaa mieltä I feel anxious about my pronunciation
-väittämän kanssa.
Kysyimme myös, kuinka monet kokivat, että heitä ei ymmärretty heidän suomen
kielen ääntämisensä takia. Vastaajista yli puolet (62 %) koki, että aina
välillä on tilanteita, joissa heitä ei ymmärretä ääntämisensä vuoksi, ja noin
14 prosentilla vastaajista tällainen tilanne on lähes koko ajan.
Luomamme kyselyn avulla halusimme kartoittaa, kuinka opiskelijat
kokevat suomen kielen ääntämisen ja sen opettamisen kursseilla. Saimme
kyselyymme 41 vastausta. Laatimaamme kyselyyn vastasi opiskelijoita
Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Suurin osa vastaajista
oli opiskellut suomea alle 5 opintopistettä.
Mitkä asiat opiskelijat sitten kokivat erityisen hankalina suomen
kielen ääntämisessä? Vastauksissa toistui eniten vokaalit: etu- ja
takavokaalien erottaminen koettiin vaikeaksi samoin kuin pitkien ja lyhyiden
vokaalien keston erottaminen. Suomelle tyypillisten etuvokaalien ääntäminen ja
r-äänteen täräyttely koettiin myös hankalana. Lisäksi pitkien sanojen ja
lauseiden ääntäminen saivat mainintoja ja näiden yhteydessä otettiin esille
myös suomalainen intonaatio. Tämä sai kyselyn laatijat miettimään,
keskitytäänkö ääntämisen harjoittamisessa liiaksi vain yksittäisiin tai
lyhyihin sanoihin pitkien sanojen tai lauseiden sijaan.
Vastaajista
videot, joissa opetetaan ääntämistä, ovat hyödyllisiä. Vastaajilta tuli myös
erinomaisia ehdotuksia siihen, mikä heitä voisi hyödyttää ääntämisensä
kehittämisessä. Monet toivoivat hetkeä, joka olisi kokonaan omistettu
ääntämiselle tai kahdenkeskistä lausumisharjoittelua opettajan tai
natiivipuhujan kanssa. Toivottiin, että opettaja korjaisi enemmän ääntämistä
tunneilla. Jotkut toivoivat, että kursseilla esiinnyttäisiin oikealle
yleisölle. Muita ehdotuksia olivat keskustelukerhot, roolipelit,
(lasten)kirjojen ääneenluku, laulujen opettelu, oman puheen äänittäminen ja
äänitteen vertaaminen natiivipuhujan puhunnokseen. Yhden opiskelijan kommentti
on tärkeä muistutus meille opettajille: opiskelijaa oli suuresti auttanut, kun
tunnilla oli sanottu, ettei lausumisen tarvitse olla täydellistä.
Halusimme myös tietää, kuinka opiskelijat ovat kokeneet kursseilla
saadun harjoittelun ja palautteen. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä
mieltä, että tukea sai riittävästi tai jokseenkin riittävästi ja yhden
kolmasosan mielestä tukea ei ollut tarpeeksi tarjolla.
Kognitiivisen
kuormituksen vähentämiseksi voisi noudattaa yhden opiskelijan ehdotusta: ”If we
could spend more time on pronunciation before we actually study the material
will be great. Because when there are grammar and vocabulary you need to study,
it takes away the time and your focus on pronunciation.”
Aija Elg, Aalto-yliopisto ja Henni Laitala, Tampereen ammattikorkeakoulu