Mikä on digitaalinen tehtävä?

Tiimimme on hankkeen alusta lähtien pohtinut digitaalisen tehtävän luonnetta erityisesti kielen opetuksen näkökulmasta. Digitehtävä voidaan varmasti määritellä yhtä monella tavalla kuin on tulkitsijoita. Joillekin opettajille se voi tarkoittaa oppilaitoksen sähköisen oppimisalustan (Optiman tai Moodlen) käyttöä, toisille sähköpostia ja kolmansille koodaamista tai pelillistämistä. 

Yksi maamme suurimmista oppikirjatuottajista Sanoma Pro määrittää omat digitehtävänsä digitaalisessa muodossa oleviksi tehtäviksi, joita käytetään painetun oppikirjan kanssa. Digitaaliset tehtävät ovat siis digitaalisessa muodossa ja niitä voi käyttää tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella ajasta ja paikasta riippumatta.

Diginatiivit koululaiset ovat tutustuneet eri kirjasarjojen digitaalisiin tehtäviin jo alakouluista alkaen, elleivät jo varhaiskasvatuksen parissa. Nuoret ovat tottuneita tekemään digitehtäviä ja monille opiskelijoistamme kynän ja paperin kanssa työskentely tuottaa huomattavasti enemmän päänvaivaa. Me opettajat emme ehkä kaikki ole vielä ihan samassa pisteessä, mutta perässä tullaan!

Kieliopin osalta ruotsin opetuksessa digitaalisia tehtäviä on tarjolla, koska ne ovat konkreettisia ja mekaanisia. Pedagogisesti laajempia tehtävätyyppejä on huomattavasti vaikeampi löytää. Toivomme tämän hankkeen vastaavan tähän kysyntään.

Mikä sitten on sähköisen ja digitaalisen tehtävän ero? Omassa projektissamme olemme määrittäneet digitehtävän sähköisessä muodossa olevaksi tehtäväksi, jonka voi tehdä oppimisalustan omia digitaalisia työkaluja hyödyntäen. Toivomme materiaalistamme tulevan helppokäyttöistä ja käyttäjäystävällistä. Harjoittelemme H5P-työkalun käyttöä, koska pyrimme siihen, että joukossa on myös sellaisia tehtäviä, jotka opiskelija voi itse tarkistaa.

Tarkoituksenamme on myös perehtyä pelillisyyteen kieltenopetuksessa ja toteuttaa muutamia tehtäviä oppimispelien avulla tai ainakin yhdistää pelillisyyttä joihinkin tehtävänantoihin.

Projektimme parissa tulemme varmasti vielä maaliin asti kamppailemaan kysymyksen parissa, mutta ehkä juuri siitä on kyse. Hanke haastaa meitä pohtimaan omaa digipedagogista käsitystämme teoriapohjan lisäksi tehtävätasollakin.

Selvittääksemme yleisiä käsityksiä digitehtävien luonteesta, tulemme keväällä haastattelemaan ruotsinopettajia korkeakouluistamme ja käsittelemme niitä seuraavassa blogikirjoituksessamme. 

ryhmä Min svenska i Norden

(Sini Aalto-Friman, Elvi Huhtala, Minna Björkberg-Suominen, Johanna Manner-Kivipuro)

Google Sites

Google Sites avoimena oppimisympäristönä (Superalkeet)

Kun yhteistyöhankkeessa etsitään kolmelle eri korkeakoululle yhteistä alustaa, törmätään nopeasti seinään. Ei Moodlea, ei Optimaa. Mihin olisi helppo pääsy, eikä opiskelijan tarvitsisi kirjautua? Ei sellaista järjestelmää ole.

Superalkeet-ryhmä päätti yhteistyön helpottamiseksi ratkaista asian kerralla tekemällä avoimen sivuston Google Sites -ympäristöön. Esittelimme alustaratkaisuamme DIGIJOUJOU-hankkeen väliseminaarissa elokuun lopussa.

Google Sites on pohjimmiltaan ihan vaan verkkosivutyökalu. Kaikki on tehty käyttäjälle yksinkertaiseksi, työkalu on ilmainen ja vaatii Google-tunnukset ainoastaan sivua muokkaavilta. Miksi tämä on olennaista? Koska opiskelijaa ei voi vaatia käyttämään ohjelmia tai sovelluksia, joita oma oppilaitos ei ole ottanut käyttöön. Miksi ilmaisuus on olennaista? Koska korkeakoulusektorilla resurssitehokkuus on olennaista. Entä se helppokäyttöisyys? Ei koodaamista, ei teknistä taitoa. Tämän systeemin ottaa haltuun nopeasti, jos oma tietotekninen taitotaso on Word-/Excel-tasoa.

Tältä se näyttää! Superalkeet-sivu esikatselutilassa.

Kai tässä nyt jonkinlainen haittapuoli on? No tavallaan. Sivustolle ei voi palauttaa arvioitavia tehtäviä tietosuojan takia, opettajan on erikseen sovittava palautuksista opiskelijoiden kanssa. Teknistä tukea ei välttämättä heru omasta korkeakoulusta, koodin puuttumisen takia muokkaaminen on rajallista ja sivuston tekeminen vaatii aina jonkin verran hikeä. Suunnitelmallisuus auttaa alkuun ja opastusta löytyy hakukoneiden avulla. Kirjaudu tunnuksilla, kokeile ja ihmettele. Luonnostilassa on hyvä testailla.

Superalkeet-ryhmän sivustoa pääset tutkimaan täällä. Olemme tehneet sivustolle YouTube- ja Forms-upotuksia, lisänneet linkkejä ja kuvia. Myös esimerkiksi Quizlet-upotukset toimivat. Ajatuksenamme on käyttää materiaalia osana opettajan materiaalipakettia, ainakin kunnes sivustoa saadaan valmiimmaksi seuraavan projektivuotena. Kyse ei ole täydellisestä itseopiskelupaketista.

Esimerkki upotetusta Quizlet-harjoituksesta

Jos avoimen materiaalin tai verkkosivun tekeminen kiinnostaa, Google Sites on erittäin helppokäyttöinen vaihtoehto.

Linkkejä kiinnostuneille:

Tässä linkki Prezi-esitykseemme: klikkaa tästä

Tässä linkki sivullemme (huom. keskeneräisyys paistaa vielä läpi, lisäyksiä ja korjauksia on tulossa…)

Jyväskylän yliopisto on kerännyt pienen suomenkielisen ohjeen avuksi, siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

 Superalkeet-ryhmä: Katri Niemi (UEF), Jaana Oinonen (JAMK) ja Hanna Tani (Haaga-Helia)

Opiskelijapalautetta ohjauksesta flipatuilla kursseilla

Opiskelijoiden palautetta ohjauksesta flipped learning -menetelmän pohjalta toteutetuilla kursseilla

Olemme käyttäneet flippaus-menetelmää omilla opintojaksoillamme. Keräsimme palautetta Forms-lomakkeella ohjaukseen liittyen. Kyselyyn vastasi yhteensä 60 opiskelijaa neljästä eri oppilaitoksesta, Jyväskylä amk, Laurea amk, Turku amk ja Itä-Suomen yliopisto.

Kysely toteutettiin opintojaksojen ollessa vielä kesken, mutta saamamme palautteet olivat erinomaiset. 

Alla muutama poiminta vastauksista, joita saimme koskien ohjausta ja palautetta: 

Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että ohjeistus ja tehtävänannot ovat selkeitä.

Kysymys: Onko kurssin ohjeistus ja tehtävänannot olleet selkeät?

 

Kyllä 57
Ei 3

Suurin osa opiskelijoista kokee saaneensa palautetta opettajalta ja käyttää sitä aktiivisesti osaamisensa kehittämiseksi.

Kysymys: Oletko saanut opettajalta palautetta kurssin tehtäviin liittyen?

Kyllä 47
Ei 12

Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että henkilökohtainen kirjallinen palaute hyödyttää heitä eniten. Myös henkilökohtainen suullinen palaute oli monen mielestä hyödyllistä. Vain pieni osa olisi kaivannut ryhmäpalautetta.

 

Kysymys: Minkälainen tehtäväpalaute hyödyttää sinua eniten?

Henkilökohtainen kirjallinen palaute 30
Henkilökohtainen suullinen palaute 23
Ryhmälle annettava tehtäväpalaute 6

 Tässä on linkki opiskelijoille lähetettyyn kyselyyn Palautekysely ohjauksesta.

Pirjo Kavander, Turku amk

Annika Kirkkomäki, Laurea amk

Maria Tuunanen, JAMK

Sinikka Kettunen, Itä-Suomen yliopisto