keskiviikko 31. lokakuuta 2018

HundrED – Sata lasissa kohti uusia oppimismenetelmiä


Koulutuksen kentällä on toki paljon uutta pöhinää. Mutta kuinka saada käsitys siitä, mitä kaikkea on meneillään ja miten mielenkiintoisia ja toimivia menetelmiä päästäisiin jakamaan, hyödyntämään ja jalostamaan? Siihen pureutuu Saku Tuomisen luotsaama järjestö HundrED.

HundrEDin toimijat kampaavat koulutusinnovaatioita eri puolilta maailmaa. Operatiivisesta toiminnasta vastaavan Lasse Leponiemen mukaan työskentelyn tutkimuksellinen viitekehys pohjautuu kolmeen pääkriteeriin: innovatiivisuuteen, positiivisten oppimistulosten osoittamaan tuloksellisuuteen sekä skaalautuvuuteen eri toimintaympäristöihin.

Leponiemi on huomannut kehityksen kulkeneen laitepainotteisuudesta enemmän sisältölähtöisyydeksi – siihen, miten koneita voidaan hyödyntää. Koodaamista toki tarvitaan, mutta tärkeää on omaksua  digitaalisuutta hyödyntävä ajattelutapa, joka edesauttaa kriittistä ajattelua, mahdollistaa ilmiölähtöisyyden osana oppimista ja tarjoaa sekä oppilaille että opettajille laajemmat ja joustavammat mahdollisuudet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Paitsi että organisaatiolla on 160 nimettyä lähettilästä eri puolilla maailmaa, HundrEDin sosiaalisen median yhteisöissä vaihtaa aktiivisesti mielipiteitä yli 700 uteliasta vapaaehtoista opetusalan ammattilaista melkein 100 maasta. Muita vierailijoita HundrEDin verkkosivustoilla käy kuukausittain noin 40 000.

Koulutuksen merkitys korostuu, koska oppijoiden motivaation herättäminen ja ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeitä, jotta elinikäinen oppiminen mahdollistuisi ja luokkahuoneen ulkopuoliset tilanteet saataisiin hyödynnettyä tehokkaasti. Uusien ideoiden tärkeä tarkoitus on auttaa säilyttämään uteliaisuutta ja avointa mieltä lapsuudesta nuoruuden kautta myös aikuisena tapahtuvaksi oppimiseksi tässä muuttuvassa maailmassa. Innovaatiot voivat koskea niin oppimisympäristöjä, taitoja, hyvinvointia kuin vaikka arviointitapojakin. Kestävä kehitys ja kansainvälisyys näkyvät hyvin kattavasti koko toiminnassa.

Tällä hetkellä HundrEDin tietokannassa on 1 700 seurattavaa innovaatiota. Tarjolla olevista valitaan punnitusti sata uutta vuosittaiselle listalle. Sinne päästäkseen innovaatiota on ollut testattava jo vähintään yhden kouluvuoden ajan. Aivan lähiaikoina päästään tutkailemaan tämänvuotista satoa, koska 7. marraskuuta julkistetaan uudet sata innovaatiota. Ehkä voimme poimia niistä jotain uutta - elinikäisinä oppijoina mekin!

Töihin siitä suomeksi! -ryhmä: Antti, Anu, Marja ja Tapani

perjantai 26. lokakuuta 2018

Tonttu geepeeässäistää Maamme kirjan

”Ainoastaan paras on hyvä kyllä nuorisolle, ja siksi annan minä parasta mitä voin oppilaitoksille ja meidän maallemme. Mutta paras, jota voin, on niin kaukana parhaasta toivottavasta, että pidän tätä kirjaa alustana, jolle jälkeentulevaiset rakentakoot jotakin parempata, pitäen sen mitä siinä kelpaa, ja jättäen jäännöksen unhotuksiin.” (Maamme kirja 1875.)

Topelius suhtautuu Maamme kirjan esipuheessa työhönsä nöyrän vaatimattomasti. Jo ensi sivuilla hänen katseensa kääntyy tuleviin kuvauksiin Suomesta.

Topeliuksen saappaat ovat suuret täytettäviksi, mutta mestarin luvalla sopii yrittää. Meidän jälkeentulleiden oppimisalustat ovat kuitenkin aivan erilaisia kuin 1800-luvun lopulla, vaikkei paremmasta välttämättä ole tietoa – parhaasta puhumattakaan. Optiman ja Moodlen rajat tulevat ennen pitkää vastaan.
DigiJouJou-projektissa työstämme suomenoppijalle kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan tehtäviä ja annamme tälle tilaisuuden sukeltaa Suomeen. Alustamme on karttapohjainen mobiilipeli.

Kohti pohjoista nappaa pelaajan seikkailuun Turun linnan vanhan tontun mukana. Pelin sankari joutuu kokoamaan tonttukollegojaan eri puolilta Suomea yhteen voidakseen auttaa joulupukkia, jonka omat tontut ovat hädässä. Matkalla tutustutaan luontoon ja ympäristöön, yrityksiin ja työelämään, historiaan ja yhteiskuntaan, kulttuuriin ja liikuntaan sekä tietenkin kieleen. Pelaaja voi valita kuljettavakseen yhden tai useamman polun tai koluta ne kaikki.
Oletamme, että peli motivoi oppijaa itsenäiseen opiskeluun, houkuttelee erilaisia oppijoita löytämään itselleen sopivan polun, rikkoo oppitunti- ja kurssirakenteen ja tukee pelaajan kielellistä ja kulttuurista kompetenssia. Parhaimmillaan oppija rohkaistuu ulos altistumaan aidoille tilanteille, sillä osa tehtävistä aktivoituu vain, jos pelaaja on älylaitteensa gps:n kanssa oikeassa paikassa.

Meidän korkeakouluissa opettavien olisi oivallista ainakin koettaa tarjota milleniaaleille parasta. Nykytrendeihin kuuluvat digitaalisuus, joustavuus, pelillisyys, mobiiliratkaisut sekä oppimisen riippumattomuus ajasta ja paikasta, kunnes ne jäävät unhotuksiin löydettyämme taas jotakin parempata.
Kun seuraavan kerran tapaat Pokemon-pelaajan näköisen nuoren säntäämässä kadun poikki, ensivaikutelma saattaa pettää. Pikachua tavoittelevan pikku palkkionmetsästäjän sijasta tämä voikin olla topeliaanis-milleniaalinen suomenoppija matkalla kohti pohjoista auttamaan tonttuja.

- Peliriippuvaiset Jaana, Marjaana ja Tapio


keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Några enkla verktyg

Keynote

Efter att ha vandrat i apparnas värld, har jag kommit fram till att det egentligen finns ett program som fungerar riktigt utmärkt i de flesta situationer. De flesta appar förändras under årens lopp, ibland till det bättre men också till det sämre. Helt plötsligt är en vardaglig app inte längre avgiftsfri och att kräva av studerande att de borde köpa avgiftsbelagda appar känns inte motiverat.

Den appen eller egentligen det programmet jag använder i ur och skur och till mångt och mycket är iPads Keynote. Den fungerar klockrent och är enkel att använda. Du kan göra frågesporter (quiz) med den och du kan spela in videor. Den fungerar i kontakt-undervisningen men också på en nätkurs. Eller vad tycker ni? Här ser ni två exempel på hur jag använt Keynote. Jag ber redan på förhand om ursäkt för alla hostattacker.



Samarbetsinlärning i etern

Samarbetsinlärning (fi. yhteistoiminnallinen oppiminen) är inte någonting nytt för oss, men det blir lätt så att vi i klassen koncentrerar oss på muntliga övningar då vi tillämpar metoden. Att skriva tillsammans gör man i arbetslivet, men då handlar det ofta om längre officiella texter. Och dessutom kan det ju vara jobbigt att logga in på Office365 eller Google drive, speciellt med mobilen, bara för att skriva några rader.

För korta texter och uppgifter fungerar sk. Etherpads utmärkt. De är ofta väldigt lätta att använda och fungerar utmärkt även via mobilen! Etherpads fungerar som Windows egna notepad, förutom att de är online. De är lätta att skapa och man behöver inte logga in. Testa till exempel Tiekes etherpad.

Du kan skapa ett dokument som alla som har länken till kan editera. Det syns vem som editerar vad och du kan använda timeslider-funktionen till att se vem som har skrivit vad och vem som har editerat vad. Om det handlar om distansundervisning kan studenterna/du använda chattfunktionen till att kommunicera. Ber du dina studenter skriva en text tillsammans så ser du faktiskt att den duktigaste studenten inte är den enda som har skrivit någonting.

En väldigt studentvänlig applikation, därför att den fungerar utmärkt på mobilen och kräver inte inloggning. Enkelt jämfört med Google drive eller Office365!

Miellekarttoja

Vanhat hyvät ideat toimivat toisinaan mukavasti myös uudessa digitaalisessa muodossa. Palasin hiljattain omilta kouluajoilta tuttuihin miellekarttoihin, joita piirreltiin silloin paperille auttamaan asioiden ja niiden suhteiden hahmottamista. Miellekarttojen avulla voi edelleen helposti kerätä sanaperheitä tai jäsentää ajatuksia visuaalisesti. Digitaalisena ne saa myös muiden nähtäväksi ja vaikkapa keskustelun pohjaksi. Yksi helppo sovellus mindmap:ien maailmasta on bubbl.us. Sovellus vaatii kirjautumisen, mutta on helppokäyttöinen ja ilmainen - tosin ilmaisversiossa voi pitää vain kolmea valmista miellekarttaa kerrallaan. Valmiit miellekartat voi jakaa linkkinä tai upotettuna koodina tai tallentaa jpg-kuvana.


Sovelluksella opiskelijatkin voivat helposti kerätä sanastoja tai sanaperheitä tiettyihin teemoihin. Seuraavan mindmap:in ajattelin tehdä popplet-sovelluksella http://popplet.com/app/#/demo



/Pusselbitarna Mia, Kaija & Tony

keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Interaktiivista videomateriaalia luomassa


Digihelmet-pienryhmämme tekee digitaalista oppimateriaalia suomen puhekielestä. Materiaali on tarkoitettu opiskelijoille itsenäiseen opiskeluun ja harjoitteluun sekä opettajille opetuksen tueksi. Tuotamme materiaalia erilaisilla sovelluksilla sen mukaan, mikä palvelee sisältöä parhaiten.  Tehdessämme videoihin ja äänitiedostoihin harjoituksia olemme käyttäneet H5P-ohjelmaa. Esittelemme seuraavassa lyhyesti H5P:n työkalua interaktiivinen video.  

H5P.org on ilmainen, kaikille avoin julkaisualusta, jonka omilla työkaluilla voi luoda erityyppisiä harjoituksia ja sisältöjä. H5P:llä tehdyt harjoitukset voi saada näkymään myös muilla alustoilla (esim. Moodlessa tai Optimassa) niin, että H5P:n ilmaisversiolla tehdyt harjoitukset linkitetään (internet-osoitteen kautta) tai upotetaan (“embed”) alustalle. Toinen mahdollisuus on, että H5P lisätään toiselle alustalle laajennukseksi, esim. Moodlen sisälle lisätyökaluiksi, ja harjoitukset luodaan suoraan siellä. Jälkimmäisessä tapauksessa H5P:n harjoitukset eivät ole julkisia, mutta näin opettajalla on mahdollisuus seurata harjoitusten käyttöä ja tuloksia.



Me käytimme H5P:n ilmaista versiota (H5P.org), joten luomamme harjoitukset ovat kaikkien saatavilla. Projektissamme on kuitenkin tavoitteena aktivoida opiskelijoita puhekielen itsenäiseen harjoitteluun sekä tarjota muiden oppilaitosten opettajille käyttöön lisämateriaalia, minkä vuoksi emme kokeneet tätä suurena puutteena. 

Esittelimme DIGIJOUJOUn väliseminaarissa 27.8.2018, miten H5P:n Interaktiivinen video -työkalu toimii. Tähän tehtävätyyppiin tarvitaan joko video tai äänitiedosto. Käytimme pohjamateriaalina itse käsikirjoittamaamme ja kuvaamaamme videota, jotta emme rikkoisi kenenkään tekijänoikeussuojaa. Lisäsimme videoomme esittelymielessä mahdollisimman monta eri toimintoa: monivalintatehtävän, oikein/väärin-tehtävän, väittämiä, aukkotehtävän, sekä tekstitystä. Video harjoituksineen on nähtävillä H5P:n sivustolla. Teimme ohjeen interaktiivisen videon luomista varten Piktochartilla. Voit halutessasi tutustua myös väliseminaarissa pitämäämme Prezi-esitykseen. 

Digihelmet eli Emmi Pollari (vas.), Laura Uusitalo ja Hertta Erkkilä kertomassa työskentelystään DIGIJOUJOU-hankkeen väliseminaarissa elokussa 2018.


H5P:stä olemme löytäneet tähän mennessä enemmän plussia kuin miinuksia.  

+ Aktiviteetit eivät pysäytä videota, ellei tekijä niin määrittele. 
+ Ohjelma on monipuolinen ja helppokäyttöinen. 
+ Tehtävien yhteydessä olevat ohjeet ja palautetekstit saa vaihdettua ja kirjoitettua haluamallaan kielellä (oletuskielenä englanti). 
+ Opiskelija saa tehtävästä välittömän palautteen. 
+ Interaktiivisessa videossa tehtäväkuvakkeen paikkaa voi siirtää ja aktiviteetin näkymistä videolla voi säätää. 

Lisätietoa H5P:stä sekä ohjeita ohjelman käyttöön: 

Laakso, M. 2017. H5P-työkalut verkkokursseilla. Saatavissa: https://www.matleenalaakso.fi/2017/05/h5p-tyokalut.html. 23.5.2017. Viitattu 29.8.2018.  

Laakso, M. 2018. Joko tunnet H5P-työkalut? Saatavissa:  https://www.matleenalaakso.fi/2018/03/joko-tunnet-h5p-tyokalut.html. 6.3.2018. Viitattu 29.8.2018.  

Sarja, J. 2018. H5P-interaktioita helposti.  Saatavissa: https://drive.google.com/file/d/1JQuTl_f_NEVMDQg9igt0BmGM-d5F950O/viewViitattu 28.8.2018.