keskiviikko 17. huhtikuuta 2019


Videotyöpajatyöskentely kieltenopetuksessa




Kuva: Pixabay.com


Videoiden käyttö opetuksessa lisääntyy jatkuvasti. Video tarjoaa monia mahdollisuuksia opetukseen, ja videotyöskentelyn parissa opiskelija pääsee käyttämään kieltä erilaisissa konteksteissa. Kielenoppimisen ohella pääsee tutustumaan myös audiovisuaaliseen viestintään, sisällöntuottamiseen ja medialukutaitoon. Kielenoppimisessa video tarjoaa mahdollisuuden asettua rooliin, josta käsin voi olla turvallista ja opettavaista lähestyä aiheita vieraalla kielellä.

Ryhmämme tarkoitus oli palata pohdiskelemaan digitaalisen tehtävän luonnetta, mutta keskitymme tässä blogikirjoituksessamme sen sijasta videotyöskentelyyn. Haluamme madaltaa kynnystä opetuksessa tapahtuvaan videotyöskentelyyn. Hankkeen parissa olemme päässeet testaamaan ja kehittämään videotyöpajatoimintaa ja kehittämään omaa jaettavaa sapluunaamme, josta löytyy ohjeita videotyöskentelyyn sekä opettajille että opiskelijoille. Tavoitteemme on hyödyntää videoiden käytön mahdollisuuksia kieltenopetuksessa ja tuoda rohkeutta, joustavuutta ja iloa opintoihin. Ryhmämme suunnitelma hankkeen alussa oli tehdä valmista audiovisuaalista opetusmateriaalia itse, mutta aihe vaihtui pohjoismaisuuteen. AV-materiaali on silti merkittävässä roolissa, koska monet tehtävänannot on tarkoitus toteuttaa monimediaisesti ja opiskelijat pääsevät itse tuottamaan omaa AV-materiaaliaan.


Videotyöpajatyöskentelyn tärkeimpänä tavoitteena on inspiroida opiskelijoita käyttämään videoita työkaluna opinnoissaan ja hyötymään niistä myös esimerkiksi työnhaussa, esiintymistaitojen harjoittelussa ja mahdollisesti myös tulevissa ammateissaan. Videotyöpajan taustalla on ajatus siitä, että itse tekemällä oppii parhaiten – lisäksi saa äänensä kuuluviin. Videon teko ei ole nykyteknologian ansiosta vaikeaa. Sekä opiskelijoilla että opettajilla on yhä useammin käytössään omat älylaitteet, joilla saa tehtyä opintoihin tarkoitettuja videoita. Palautekyselyiden perusteella opiskelijat ovat kokeneet videotyöpajat ja videotyöskentelyn monipuolisena, mukavana ja erilaisena työtapana lähestyä kieltenopiskelua. Opiskelijat katsovat mielellään videoita ja kokevat ne helposti lähestyttävinä, autenttisina ja havainnollistavina.

Monesti opettajat tuntuvat turhaankin jännittävän videoiden tekemistä. Ajatellaan, että täytyisi olla tekninen konkari, jotta voi opettaa muita. Usein tämä huoli on täysin turha. Kaikki voivat oppia videotyöskentelyä, ja opiskelijat tekevät kuitenkin usein videonsa itsenäisesti ohjeiden avulla. Toivomme materiaalimme vinkkien videotyöpajatyöskentelyyn lisäävän opettajien uskallusta ja innostusta järjestää omia videotyöpajakokeiluja ja videotyöskentelyä tunneilla sekä tarjoavan inspiraatiota AV-materiaalin tuottamiseen. Yksinkertaisten ohjeiden avulla jokainen voi omaksua helpon työpajamallin, vaikka aiempaa kokemusta videotyöskentelystä ei olisikaan. Kokeilemalla ja tekemällä itse opettaja osaa jatkossa neuvoa myös opiskelijoitaan paremmin. Opettajat voivat järjestää myös kokeilumielessä työpajoja yhdessä kollegoiden kanssa ja jakaa käytäntöjä ja vinkkejä toisilleen. Työmme hankkeen parissa jatkuu, ja syksyllä 2019 löydät materiaalistamme valmiit ohjeet, joiden avulla voit itsekin järjestää oman videotyöpajasi.



(Min svenska i Norden: Elvi Huhtala, Minna Björkberg-Suominen, Johanna Manner-Kivipuro, Sini Aalto-Friman)

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019


Kommunikatiivisuuden onnistuminen verkkokurssilla

Oletko opettanut kielikurssia verkossa ja miettinyt, miten saat kommunikatiivisuuden toteutumaan parhaalla mahdollisella tavalla? No niin olemme mekin!
Vertaistuen hengessä esittelemme nyt hyviksi havaitsemiamme konkreettisia työkaluja kolmelle kommunikatiivisuuden onnistumisen kannalta keskeiselle osa-alueelle: ryhmäyttäminen, oppimisprosessin ohjaaminen ja palautteen antaminen. Esimerkki-casemme on Aalto-yliopistossa järjestetty B1-tason verkkokurssi.

1. Ryhmäyttäminen
Aalto-yliopistossa tavoitteena on tieteen rajat rohkeasti ylittävät monialaiset ryhmät eli tälläkin kurssilla opiskelijoita oli kaikista eri alojen korkeakouluista. Verkkokurssin alussa on hyvä teettää lyhyet esittelyvideot (n. 30 sek.), jotka opiskelijat (ja tietenkin myös kurssin opettaja/t) palauttavat esimerkiksi Padletiin tai Flingaan, joka toimii kurssilla kivasti eräänlaisena luokkahuoneena.

Päädyimme siihen, että opettaja jakaa opiskelijat valmiisiin ryhmiin, jotka ilmoitetaan opiskelijoille kurssin alussa MyCoursesissa (Aalto-yliopistossa käytössä oleva oppimisalusta). Kokemuksemme tästä ryhmiin ”pakottamisesta” on ollut positiivinen ja se on kaiken kaikkiaan toiminut hyvin. Ainut ongelma on syntynyt siitä, että joku kurssin aloittanut on keskeyttänyt kurssin, mutta ei ole ilmoittanut asiasta omalle ryhmälle, mikä on aiheuttanut työnjaon uudelleenjärjestelyä.

Opiskelijoita on ohjeistettu olemaan yhteydessä toisiinsa ja luomaan esimerkiksi yhteisen WhatsApp- tai Telegram-ryhmän yhteydenpidon helpottamiseksi heti kurssin alussa. Kokemuksemme mukaan lähes kaikki opiskelijat ovat näin toimineet ja olleet aktiivisesti yhteydessä toisiinsa. Ryhmän sisäinen pikaviestiryhmä aktivoi opiskelijoita verkkokurssilla ja heidän on myös helppo saada toisiltaan vertaistukea.


Lammas, Maatalous, Mäki, Ryhmä, Parven, Kolme, Eläimet


   Mistä tietää, mihin ryhmä pystyy? Kuva: Pixabay.

2. Oppimisprosessin ohjaaminen
Kurssiin kuuluu sekä itsenäisiä tehtäviä että ryhmässä tehtäviä keskusteluharjoituksia. Nämä harjoitukset opiskelijat saavat tehdä valitsemallaan VoIP-ohjelmalla, mutta olemme antaneet esimerkiksi Skypen ja Zoomin. Opiskelijat tallentavat keskusteluharjoitukset ja palauttavat ne oppimisalustalle esimerkiksi mp4-muodossa. VoIP-keskustelut toimivat parhaiten silloin, kun kaikkien ryhmäläisten kasvot näkyvät ruudulla samanaikaisesti, eikä ruutua vaihdeta aina äänessä olevan opiskelijan mukaan. Tästä kannattaa myös kirjoittaa opiskelijoille ohjeistus, koska sitä he eivät välttämättä osaa muuten ottaa huomioon.

Suulliset harjoitukset ovat kokemuksemme mukaan toimineet hyvin, joskin joitakin teknisiä vaikeuksia on opiskelijoilla silloin tällöin ollut. Näistä esimerkkinä äänen puuttuminen keskustelusta, mikä luonnollisesti vaikeuttaa keskustelun seuraamista, ellei opettaja satu olemaan harjaantunut huuliltalukija. Myös videotiedostojen koko saattaa aiheuttaa ongelmia, koska oppimisalustalle ei saa ladattua kovin isoja tiedostoja ja tähän olemme antaneet vinkiksi jakaa tiedoston esimerkiksi Google Driven, OneDriven tai TransferNow-palvelun kautta. Keskustelujen laatu on ollut hyvää ja mielestämme opiskelijat ovat hyvin luontevia, eivätkä pelkää ruotsin puhumista videolla, vaikka suurimmalle osalle tämä on varmasti ensimmäinen kerta, kun he puhuvat ruotsia videolla muiden kuunnellessa.

Verkkokurssilla voi toteuttaa kommunikatiivisuutta muillakin tavoin kuin keskustelutehtävillä. Esimerkiksi keskustelualue toimii hyvin silloin, kun opiskelija esittelee lukemansa artikkelin muille ja josta keskustellaan yhdessä. Opettaja voi ohjeistaa opiskelijat vastaamaan esimerkiksi kolmeen eri artikkeliin ja kehottaa opiskelijoita vastaamaan sellaisiin alustuksiin, jotka eivät vielä ole saaneet kommentteja. Keskustelualue toimii hyvin myös sähköpostiharjoituksissa, koska opiskelijoiden on helppo vastata toistensa meileihin.

3. Opettajan antama palaute
Oikea-aikaisen palautteen antaminen on luonnollisesti tärkeää, mutta tärkeää on myös pohtia, missä muodossa palaute annetaan. Pelkän tekstipalautteen antaminen ei välttämättä ole tarpeeksi monipuolista ja opiskelijaa aktivoivaa, varsinkaan verkkokurssilla. Opettajan antama videopalaute antaa opiskelijalle enemmän informaatiota ja tunteen siitä, että opettaja on läsnä. Etukäteen tallennetun palautteen voi antaa esimerkiksi Screencast-ohjelmalla tai Powerpointin videoesitysohjelmalla, joissa molemmissa pystyy näppärästi yhdistämään tekstin ja äänen.

Muita tehokkaita palautemuotoja ovat chat, Skype, Zoom tai muulla tavoin toteutetut verkko-oppitunnit, jotka toisaalta ovat aikaan sidottuja, eivätkä siksi niin joustavia kuin edellä mainittu palautemuoto.

Onko sinulla kokemuksia hyvin toimivista verkkotyökaluista?

Hanna Husu, Tarja Palosaari, Joni Sallila ja Riina Uusikulku

maanantai 1. huhtikuuta 2019

H5P - Perinteisiä tehtäviä uudella tavalla

Ryhmämme kehittää Digijoujou-hankkeessa materiaalia, jonka pohjalta opiskelija voi koota oman ruotsin ePortfolionsa. Varsinaisten portfoliotehtävien lisäksi materiaalissa on harjoitustehtäviä.

Sanastoharjoituksiin päätimme lisätä muutaman Quizlet –sanalistan, joiden sanoja hyödyntäen olemme luoneet tehtäviä H5P-työkalulla. Olemme laatineet H5P:llä mm. perinteisiä aukkotäydennys-sekä drag the words –tehtäviä, joissa opiskelija raahaa sanan oikeaan paikkaan tekstissä.


Olemme koostaneet laatimamme materiaalin Google sites -sivustolle, jonne H5P-tehtävät saa upotettua kätevästi. Opiskelija voi siis tehdä ja tarkistaa (check) tehtävän sivustollamme. Opiskelija saa välittömän palautteen tehtävästä, ja tehtävän voi tehdä tarvittaessa myös uudelleen. Automaattinen palaute olikin yksi syy H5P:n valintaan. 

Aukkotäydennystehtävä upotettuna Google Sitesiin. 
Tehtävien laatiminen H5P:llä on helppoa, ja ohjelman ohjeistukset esimerkkeineen ovat selkeästi näkyvillä tehtävää luodessa. Esimerkiksi aukkotäydennystehtävää (Fill in the Blanks) luodessa täydennettävän sanan ympärille merkitään vain tähdet (esim. *sana*). Myös vaihtoehtoisten oikeiden vastausten sekä vihjeiden lisääminen on mahdollista. Alla olevassa kuvassa näkyy muokkausvaihe samasta tehtävästä, joka on valmiina yllä olevassa kuvassa.
H5P antaa selkeät ohjeistukset aukkotäydennystehtävän tekemiseen.

Olemme kokeilleet myös seuraavia tehtävätyyppejä:
  • Drag the Words: Tehtävässä raahataan sana oikeaan paikkaan tekstissä. Sopii sanaston ja luetun ymmärtämisen harjoitteluun.
  • Mark the Words: Tehtävässä tulee merkitä tekstistä tietyt sanat. Olemme käyttäneet tehtävää niin, että opiskelijan on tunnistettava ruotsinkielisestä tekstistä sanat, jotka on annettu tehtävänannossa suomeksi.
  • Multiple Choice: Monivalintatehtävätyökalu, jota olemme käyttäneet luetun ymmärtämisessä, esim. valitse tekstiin sopiva otsikko tai sisältökysymys suomeksi vaihtoehtoineen.
  • Course presentation: Työkalu, jolla voi koostaa PowerPoint –tyylisen esityksen. Mukaan saa liitettyä kaikkia edellä mainittuja tehtävätyyppejä. Olemme käyttäneet tätä työkalua luetunymmärtämistehtävissä.
  • Interactive Video: Työkalu, jolla voi lisätä videoon erilaisia tehtäviä. Työkalua on esitelty tarkemmin blogissa syksyllä 2018. 

Voit testata aukkotäydennystehtävää tässä:





Lisää ohjeistuksia suomeksi löytyy Matleena Laakson blogista:

Laakso, M. 2019. H5P parantunut entisestään. Saatavissa: https://www.matleenalaakso.fi/2019/03/h5p-parantunut-entisestaan.html. 5.3.2019. Viitattu 22.3.2019

Laakso, M. 2018. Joko tunnet H5P-työkalut? Saatavissa:  https://www.matleenalaakso.fi/2018/03/joko-tunnet-h5p-tyokalut.html6.3.2018. Viitattu 22.3.2019.


Katja Korhonen (Itä-Suomen yliopisto), Maija Salmi (Tampereen ammattikorkeakoulu), Anna Tunkkari (Hämeen ammattikorkeakoulu)