DIGIJOUJOU-hanke on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulujen opetuksen kehittämisen kärkihanke, jota toteutetaan v. 2017-2019. Hankkeessa on mukana 52 ruotsin ja suomi toisena kielenä opettajaa 12 korkeakoulusta. Hanke on päättynyt 31.12.2019. Hankkeen tuotokset on koottu hankkeen kotisivuille. https://digijoujou.aalto.fi
keskiviikko 17. huhtikuuta 2019
Videotyöpajatyöskentely kieltenopetuksessa
Kuva: Pixabay.com
Videoiden käyttö opetuksessa lisääntyy jatkuvasti. Video tarjoaa monia mahdollisuuksia opetukseen, ja videotyöskentelyn parissa opiskelija pääsee käyttämään kieltä erilaisissa konteksteissa. Kielenoppimisen ohella pääsee tutustumaan myös audiovisuaaliseen viestintään, sisällöntuottamiseen ja medialukutaitoon. Kielenoppimisessa video tarjoaa mahdollisuuden asettua rooliin, josta käsin voi olla turvallista ja opettavaista lähestyä aiheita vieraalla kielellä.
Ryhmämme tarkoitus oli palata pohdiskelemaan digitaalisen tehtävän luonnetta, mutta keskitymme tässä blogikirjoituksessamme sen sijasta videotyöskentelyyn. Haluamme madaltaa kynnystä opetuksessa tapahtuvaan videotyöskentelyyn. Hankkeen parissa olemme päässeet testaamaan ja kehittämään videotyöpajatoimintaa ja kehittämään omaa jaettavaa sapluunaamme, josta löytyy ohjeita videotyöskentelyyn sekä opettajille että opiskelijoille. Tavoitteemme on hyödyntää videoiden käytön mahdollisuuksia kieltenopetuksessa ja tuoda rohkeutta, joustavuutta ja iloa opintoihin. Ryhmämme suunnitelma hankkeen alussa oli tehdä valmista audiovisuaalista opetusmateriaalia itse, mutta aihe vaihtui pohjoismaisuuteen. AV-materiaali on silti merkittävässä roolissa, koska monet tehtävänannot on tarkoitus toteuttaa monimediaisesti ja opiskelijat pääsevät itse tuottamaan omaa AV-materiaaliaan.
Videotyöpajatyöskentelyn tärkeimpänä tavoitteena on inspiroida opiskelijoita käyttämään videoita työkaluna opinnoissaan ja hyötymään niistä myös esimerkiksi työnhaussa, esiintymistaitojen harjoittelussa ja mahdollisesti myös tulevissa ammateissaan. Videotyöpajan taustalla on ajatus siitä, että itse tekemällä oppii parhaiten – lisäksi saa äänensä kuuluviin. Videon teko ei ole nykyteknologian ansiosta vaikeaa. Sekä opiskelijoilla että opettajilla on yhä useammin käytössään omat älylaitteet, joilla saa tehtyä opintoihin tarkoitettuja videoita. Palautekyselyiden perusteella opiskelijat ovat kokeneet videotyöpajat ja videotyöskentelyn monipuolisena, mukavana ja erilaisena työtapana lähestyä kieltenopiskelua. Opiskelijat katsovat mielellään videoita ja kokevat ne helposti lähestyttävinä, autenttisina ja havainnollistavina.
Monesti opettajat tuntuvat turhaankin jännittävän videoiden tekemistä. Ajatellaan, että täytyisi olla tekninen konkari, jotta voi opettaa muita. Usein tämä huoli on täysin turha. Kaikki voivat oppia videotyöskentelyä, ja opiskelijat tekevät kuitenkin usein videonsa itsenäisesti ohjeiden avulla. Toivomme materiaalimme vinkkien videotyöpajatyöskentelyyn lisäävän opettajien uskallusta ja innostusta järjestää omia videotyöpajakokeiluja ja videotyöskentelyä tunneilla sekä tarjoavan inspiraatiota AV-materiaalin tuottamiseen. Yksinkertaisten ohjeiden avulla jokainen voi omaksua helpon työpajamallin, vaikka aiempaa kokemusta videotyöskentelystä ei olisikaan. Kokeilemalla ja tekemällä itse opettaja osaa jatkossa neuvoa myös opiskelijoitaan paremmin. Opettajat voivat järjestää myös kokeilumielessä työpajoja yhdessä kollegoiden kanssa ja jakaa käytäntöjä ja vinkkejä toisilleen. Työmme hankkeen parissa jatkuu, ja syksyllä 2019 löydät materiaalistamme valmiit ohjeet, joiden avulla voit itsekin järjestää oman videotyöpajasi.
(Min svenska i Norden: Elvi Huhtala, Minna Björkberg-Suominen, Johanna Manner-Kivipuro, Sini Aalto-Friman)
sunnuntai 14. huhtikuuta 2019
Kommunikatiivisuuden onnistuminen verkkokurssilla
Oletko opettanut
kielikurssia verkossa ja miettinyt, miten saat kommunikatiivisuuden toteutumaan
parhaalla mahdollisella tavalla? No niin olemme mekin!
Vertaistuen hengessä esittelemme
nyt hyviksi havaitsemiamme konkreettisia työkaluja kolmelle kommunikatiivisuuden
onnistumisen kannalta keskeiselle osa-alueelle: ryhmäyttäminen,
oppimisprosessin ohjaaminen ja palautteen antaminen. Esimerkki-casemme on Aalto-yliopistossa
järjestetty B1-tason verkkokurssi.
1. Ryhmäyttäminen
Aalto-yliopistossa tavoitteena
on tieteen rajat rohkeasti ylittävät monialaiset ryhmät eli tälläkin kurssilla opiskelijoita
oli kaikista eri alojen korkeakouluista. Verkkokurssin alussa on hyvä teettää
lyhyet esittelyvideot (n. 30 sek.), jotka opiskelijat (ja tietenkin myös kurssin opettaja/t)
palauttavat esimerkiksi Padletiin tai
Flingaan, joka toimii kurssilla
kivasti eräänlaisena luokkahuoneena.
Päädyimme siihen, että
opettaja jakaa opiskelijat valmiisiin ryhmiin, jotka ilmoitetaan opiskelijoille
kurssin alussa MyCoursesissa
(Aalto-yliopistossa käytössä oleva oppimisalusta). Kokemuksemme tästä ryhmiin
”pakottamisesta” on ollut positiivinen ja se on kaiken kaikkiaan toiminut
hyvin. Ainut ongelma on syntynyt siitä, että joku kurssin aloittanut on
keskeyttänyt kurssin, mutta ei ole ilmoittanut asiasta omalle ryhmälle, mikä on
aiheuttanut työnjaon uudelleenjärjestelyä.
Opiskelijoita on
ohjeistettu olemaan yhteydessä toisiinsa ja luomaan esimerkiksi yhteisen WhatsApp- tai Telegram-ryhmän yhteydenpidon helpottamiseksi heti kurssin alussa.
Kokemuksemme mukaan lähes kaikki opiskelijat ovat näin toimineet ja olleet
aktiivisesti yhteydessä toisiinsa. Ryhmän sisäinen pikaviestiryhmä aktivoi
opiskelijoita verkkokurssilla ja heidän on myös helppo saada toisiltaan
vertaistukea.
Mistä tietää, mihin
ryhmä pystyy? Kuva: Pixabay.
2. Oppimisprosessin ohjaaminen
Kurssiin kuuluu sekä
itsenäisiä tehtäviä että ryhmässä tehtäviä keskusteluharjoituksia. Nämä
harjoitukset opiskelijat saavat tehdä valitsemallaan VoIP-ohjelmalla, mutta olemme antaneet esimerkiksi Skypen ja Zoomin. Opiskelijat tallentavat keskusteluharjoitukset ja
palauttavat ne oppimisalustalle esimerkiksi mp4-muodossa. VoIP-keskustelut toimivat parhaiten silloin, kun kaikkien
ryhmäläisten kasvot näkyvät ruudulla samanaikaisesti, eikä ruutua vaihdeta aina
äänessä olevan opiskelijan mukaan. Tästä kannattaa myös kirjoittaa
opiskelijoille ohjeistus, koska sitä he eivät välttämättä osaa muuten ottaa
huomioon.
Suulliset harjoitukset
ovat kokemuksemme mukaan toimineet hyvin, joskin joitakin teknisiä vaikeuksia
on opiskelijoilla silloin tällöin ollut. Näistä esimerkkinä äänen puuttuminen
keskustelusta, mikä luonnollisesti vaikeuttaa keskustelun seuraamista, ellei
opettaja satu olemaan harjaantunut huuliltalukija. Myös videotiedostojen koko
saattaa aiheuttaa ongelmia, koska oppimisalustalle ei saa ladattua kovin isoja
tiedostoja ja tähän olemme antaneet vinkiksi jakaa tiedoston esimerkiksi Google Driven, OneDriven tai TransferNow-palvelun kautta. Keskustelujen laatu on ollut hyvää
ja mielestämme opiskelijat ovat hyvin luontevia, eivätkä pelkää ruotsin
puhumista videolla, vaikka suurimmalle osalle tämä on varmasti ensimmäinen
kerta, kun he puhuvat ruotsia videolla muiden kuunnellessa.
Verkkokurssilla voi
toteuttaa kommunikatiivisuutta muillakin tavoin kuin keskustelutehtävillä.
Esimerkiksi keskustelualue toimii hyvin silloin, kun opiskelija esittelee
lukemansa artikkelin muille ja josta keskustellaan yhdessä. Opettaja voi
ohjeistaa opiskelijat vastaamaan esimerkiksi kolmeen eri artikkeliin ja
kehottaa opiskelijoita vastaamaan sellaisiin alustuksiin, jotka eivät vielä ole
saaneet kommentteja. Keskustelualue toimii hyvin myös sähköpostiharjoituksissa,
koska opiskelijoiden on helppo vastata toistensa meileihin.
3. Opettajan antama palaute
Oikea-aikaisen
palautteen antaminen on luonnollisesti tärkeää, mutta tärkeää on myös pohtia,
missä muodossa palaute annetaan. Pelkän tekstipalautteen antaminen ei
välttämättä ole tarpeeksi monipuolista ja opiskelijaa aktivoivaa, varsinkaan
verkkokurssilla. Opettajan antama videopalaute antaa opiskelijalle enemmän
informaatiota ja tunteen siitä, että opettaja on läsnä. Etukäteen tallennetun
palautteen voi antaa esimerkiksi Screencast-ohjelmalla
tai Powerpointin videoesitysohjelmalla,
joissa molemmissa pystyy näppärästi yhdistämään tekstin ja äänen.
Muita tehokkaita
palautemuotoja ovat chat, Skype, Zoom tai muulla tavoin toteutetut verkko-oppitunnit, jotka toisaalta
ovat aikaan sidottuja, eivätkä siksi niin joustavia kuin edellä mainittu
palautemuoto.
Onko sinulla kokemuksia
hyvin toimivista verkkotyökaluista?
Hanna Husu, Tarja Palosaari, Joni Sallila ja Riina Uusikulku
maanantai 1. huhtikuuta 2019
H5P - Perinteisiä tehtäviä uudella tavalla
Ryhmämme kehittää Digijoujou-hankkeessa materiaalia, jonka
pohjalta opiskelija voi koota oman ruotsin ePortfolionsa. Varsinaisten
portfoliotehtävien lisäksi materiaalissa on harjoitustehtäviä.
Sanastoharjoituksiin päätimme lisätä muutaman Quizlet –sanalistan,
joiden sanoja hyödyntäen olemme luoneet tehtäviä H5P-työkalulla. Olemme laatineet H5P:llä mm.
perinteisiä aukkotäydennys-sekä drag the words –tehtäviä, joissa opiskelija
raahaa sanan oikeaan paikkaan tekstissä.
Olemme koostaneet laatimamme materiaalin Google sites
-sivustolle, jonne H5P-tehtävät saa upotettua kätevästi. Opiskelija voi siis
tehdä ja tarkistaa (check) tehtävän sivustollamme. Opiskelija saa välittömän
palautteen tehtävästä, ja tehtävän voi tehdä tarvittaessa myös uudelleen. Automaattinen
palaute olikin yksi syy H5P:n valintaan.
Aukkotäydennystehtävä
upotettuna Google Sitesiin.
|
Tehtävien laatiminen H5P:llä on helppoa, ja ohjelman
ohjeistukset esimerkkeineen ovat selkeästi näkyvillä tehtävää luodessa.
Esimerkiksi aukkotäydennystehtävää (Fill in the Blanks) luodessa täydennettävän
sanan ympärille merkitään vain tähdet (esim. *sana*). Myös vaihtoehtoisten
oikeiden vastausten sekä vihjeiden lisääminen on mahdollista. Alla olevassa
kuvassa näkyy muokkausvaihe samasta tehtävästä, joka on valmiina yllä olevassa
kuvassa.
H5P antaa
selkeät ohjeistukset aukkotäydennystehtävän tekemiseen.
|
Olemme kokeilleet myös seuraavia tehtävätyyppejä:
- Drag the Words: Tehtävässä raahataan sana oikeaan paikkaan tekstissä. Sopii sanaston ja luetun ymmärtämisen harjoitteluun.
- Mark the Words: Tehtävässä tulee merkitä tekstistä tietyt sanat. Olemme käyttäneet tehtävää niin, että opiskelijan on tunnistettava ruotsinkielisestä tekstistä sanat, jotka on annettu tehtävänannossa suomeksi.
- Multiple Choice: Monivalintatehtävätyökalu, jota olemme käyttäneet luetun ymmärtämisessä, esim. valitse tekstiin sopiva otsikko tai sisältökysymys suomeksi vaihtoehtoineen.
- Course presentation: Työkalu, jolla voi koostaa PowerPoint –tyylisen esityksen. Mukaan saa liitettyä kaikkia edellä mainittuja tehtävätyyppejä. Olemme käyttäneet tätä työkalua luetunymmärtämistehtävissä.
- Interactive Video: Työkalu, jolla voi lisätä videoon erilaisia tehtäviä. Työkalua on esitelty tarkemmin blogissa syksyllä 2018.
Voit testata aukkotäydennystehtävää tässä:
Lisää ohjeistuksia suomeksi löytyy Matleena Laakson blogista:
Laakso, M. 2018. Joko tunnet H5P-työkalut? Saatavissa: https://www.matleenalaakso.fi/2018/03/joko-tunnet-h5p-tyokalut.html. 6.3.2018. Viitattu 22.3.2019.
Lisää ohjeistuksia suomeksi löytyy Matleena Laakson blogista:
Laakso, M. 2019. H5P parantunut entisestään. Saatavissa: https://www.matleenalaakso.fi/2019/03/h5p-parantunut-entisestaan.html.
5.3.2019. Viitattu 22.3.2019
Laakso, M. 2018. Joko tunnet H5P-työkalut? Saatavissa: https://www.matleenalaakso.fi/2018/03/joko-tunnet-h5p-tyokalut.html. 6.3.2018. Viitattu 22.3.2019.
Katja Korhonen (Itä-Suomen yliopisto), Maija Salmi
(Tampereen ammattikorkeakoulu), Anna Tunkkari (Hämeen ammattikorkeakoulu)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)