Opiskelijoiden palautetta ohjauksesta

Olemme keränneet opiskelijoilta palautetta koskien opintojen ohjausta. Yhteistä vastauksissa oli että ohjeistusta toivotaan sekä kirjallisesti että suullisesti.  Esille nousivat myös mm. henkilökohtaisten tapaamisten tärkeys ja videoinnin mieluisuus. Seuraavassa kyselyn tuloksista ja oppimistilanteista  lähemmin.

Videotyöpaja                                                                                                                          

Helsingin yliopiston lastentarhanopettajiksi opiskelevien ryhmässä pidettiin videotyöpaja jossa opiskelijat harjoittelivat videon käyttöä kielenopiskelun työkaluna. Opiskelijat kokivat videotyöskentelyn mielekkäänä, haastavana ja hauskana sekä toimivana uutena työtapana kieltenopiske-lussa.

Opettajan esitelmä videotyöpajan alussa koettiin hyödylliseksi. Työskentelyn ohjauksessa tärkeimpänä pidettiin yhteistä suunnittelua ja ryhmässä tekemistä sekä ruotsin puhumista siinä yhteydessä. Tehtävänannot koettiin toimivina, mutta myös tarkempaa ohjeistusta erityisesti editointiin kaivattiin. Aika koettiin rajalliseksi ja opiskelijat toivoivat pidempää työpajaa. Aiheen rajaaminen olisi voinut olla tarkemmin määritelty. Ohjauksen yleisessä arvioinnissa opiskelijat kokivat henkilökohtaiset tapaamiset, kontaktiopetuksen ja kirjalliset ohjeet tärkeiksi ohjauksen muodoiksi.

Opiskelijoiden mielestä videotyöpajan ja sen ohjauksen olisi voinut toteuttaa myös kokonaan verkossa, mutta silloin olisi tarvittu lisää esittelymateriaalia sekä tarkempia ohjeita, jotka olisivat saatavilla jo kurssin alussa. Ohjaus kannusti opiskelijoita kokeilemaan uutta työtapaa ja esim. kertaamaan keskeistä sanastoa itsenäisesti. He kokivat oppivansa myös muita työelämätaitoja kuten rohkeutta esiintymiseen, aloitekykyä, luovuutta, aktiivisuutta, tilanteisiin heittäytymistä sekä neuvottelutaitoja.

Pohjoismaat –teema                                                                                                            

Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden ruotsin valmentavalla (3 op) ja pakollisella (5 op) kurssilla otimme Pohjoismaat osaksi kurssia. Valmentavassa käsittelimme teemaa yleisellä tasolla maan, kielen ja kulttuurin osalta ja substanssikurssilla sairaanhoitajan työn näkökulmasta. Opiskelijat valitsivat pareittain heitä kiinnostavan Pohjoismaan ja tekivät siitä esityksen. He valitsivat usein videon tai Kahootin ja keskustelimme niistä. Suurin osa koki työskentelytavan mielenkiintoiseksi ja ohjauksen (suullisesti tunnilla ja kirjallisesti Optimassa) riittäväksi. Ohjaustavoista opiskelijoille mieluisimmat ovat kirjalliset, suulliset ja sähköposti. Huomattavaa oli, että vain kaksi opiskelijaa (kursseilla yhteensä 44 opiskelijaa) toivoi video-ohjeistusta.  Myös toive kontaktiopetuksesta ja face to face -ohjauksesta korostui suurimmassa osassa vastauksista kysyessäni voisiko saman teeman toteuttaa kokonaan verkossa. Opiskelijat nauttivat saadessaan vapaat kädet toteuttaa tehtävän. Ainoina ehtoina olivat ruotsin kieli, oma Pohjoismaa ja substanssikurssilla sairaanhoitajan työn näkökulma kyseisessä maassa. Opiskelijat arvostivat ohjauksessa erityisesti kannustamista ja teeman hauskuutta ja rentoutta. Substanssikurssin teeman anti oli, että opiskelijat pohtivat Pohjoismaissa työskentelyä sairaanhoitajana uudesta näkökulmasta. Jag är nöjd!

Svenska i arbetslivet                                                                                                                 

Turun ammattikorkeakoulun 1. vuoden tradenomiksi opiskelevien opintojaksolla (Svenska i arbetslivet), jossa alkuvuonna on ollut intensiivinen lähiopetusjakso 2+2 t ja sitten 2 t/vko lähiopetusta. Opintojakson toteutustavasta johtuen opiskelijat kokivat että kirjalliset ohjeet (81% vastanneista 53 opiskelijasta) sopivat heille parhaiten (kuva alla). Tämän he perustelivat mahdollisuutena palata ohjeisiin myöhemmin, epäselvyyksien pois jäämisellä sekä tehtävän tehtyään mahdollisuutena verrata sitä vielä ohjeistukseen. Suulliset ohjeet koettiin kirjallisia ohjeita tukeviksi. Osa koki henkilökoh-taiset tapaamiset sekä ohjauksen sähköpostitse toimiviksi. Video ohjeistusta ei koettu tälläkään opintojaksolla hyväksi ohjaustavaksi. Mielenkiintoista on, että osa koki kuitenkin videoitavat oppimistehtävät hyödyllisiksi.

Tala svenska                                                                                                                           

Haaga-Helian liiketalouden Svenska 3 opintojaksolla (3 op), jossa lähiopetusta on n. 1/3 kokonaistuntimäärästä, opintojaksoa ei voi opiskelijoiden mielestä toteuttaa kokonaan verkossa, vaan toiveena on lisää eriyttämistä sekä lähiopetuksessa lisää pari- ja esittämistehtäviä. Lisäksi opiskelijat haluavat puhua mieluummin kuin tehdä kuuntelutehtäviä. Tästä on nähtävissä, että loppukoe, joka oli tässä tapauksessa suullinen, ohjaa opiskelijan oppimisstrategioita.

Ohjauksesta opiskelijat olivat lähes poikkeuksetta sitä mieltä, että pelkkä kirjallinen ohjeistus ei riitä, vaan ohjeet tulisi selostaa myös suullisesti, jotta he voisivat tehdä tarkentavia kysymyksiä. Suurin osa opiskelijoista kertoi ohjaajan tapaamisen olevan heille palautteenannossa tärkeää. Opiskelijan toive mahdollisuudesta keskustella tehtävänannoista ja suoriutumisesta osoittaa, että oppimisen dialogisuus on olennainen osa oppimisprosessia.  Erityisen tärkeää opettajan tuki opiskelun aikana on niiden opiskelijoiden mielestä, jotka kokevat opiskelun haastavana tai ei-motivoivana.

Tehtävätyypeistä kysyttäessä opiskelijat toivovat enemmän digitaalisia tehtäviä opintojaksolla kuvattavien videoiden lisäksi. Kaksi opiskelijaa  38:sta voisi kuvitella opiskelevansa myös skypeä apuna käyttäen.

Aalto-Friman Sini, Laurea-ammattikorkeakoulu 

Björkberg-Suominen Minna, Turun ammattikorkeakoulu                                                        

Forsnabba Riitta, Haaga-Helia                                                                                      

Huhtala Elvi, Helsingin yliopisto