Tonttu geepeeässäistää Maamme kirjan

”Ainoastaan paras on hyvä kyllä nuorisolle, ja siksi annan minä parasta mitä voin oppilaitoksille ja meidän maallemme. Mutta paras, jota voin, on niin kaukana parhaasta toivottavasta, että pidän tätä kirjaa alustana, jolle jälkeentulevaiset rakentakoot jotakin parempata, pitäen sen mitä siinä kelpaa, ja jättäen jäännöksen unhotuksiin.” (Maamme kirja 1875.)

Topelius suhtautuu Maamme kirjan esipuheessa työhönsä nöyrän vaatimattomasti. Jo ensi sivuilla hänen katseensa kääntyy tuleviin kuvauksiin Suomesta.

Topeliuksen saappaat ovat suuret täytettäviksi, mutta mestarin luvalla sopii yrittää. Meidän jälkeentulleiden oppimisalustat ovat kuitenkin aivan erilaisia kuin 1800-luvun lopulla, vaikkei paremmasta välttämättä ole tietoa – parhaasta puhumattakaan. Optiman ja Moodlen rajat tulevat ennen pitkää vastaan.

DigiJouJou-projektissa työstämme suomenoppijalle kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan tehtäviä ja annamme tälle tilaisuuden sukeltaa Suomeen. Alustamme on karttapohjainen mobiilipeli.

Kohti pohjoista nappaa pelaajan seikkailuun Turun linnan vanhan tontun mukana. Pelin sankari joutuu kokoamaan tonttukollegojaan eri puolilta Suomea yhteen voidakseen auttaa joulupukkia, jonka omat tontut ovat hädässä. Matkalla tutustutaan luontoon ja ympäristöön, yrityksiin ja työelämään, historiaan ja yhteiskuntaan, kulttuuriin ja liikuntaan sekä tietenkin kieleen. Pelaaja voi valita kuljettavakseen yhden tai useamman polun tai koluta ne kaikki.

Oletamme, että peli motivoi oppijaa itsenäiseen opiskeluun, houkuttelee erilaisia oppijoita löytämään itselleen sopivan polun, rikkoo oppitunti- ja kurssirakenteen ja tukee pelaajan kielellistä ja kulttuurista kompetenssia. Parhaimmillaan oppija rohkaistuu ulos altistumaan aidoille tilanteille, sillä osa tehtävistä aktivoituu vain, jos pelaaja on älylaitteensa gps:n kanssa oikeassa paikassa.

Meidän korkeakouluissa opettavien olisi oivallista ainakin koettaa tarjota milleniaaleille parasta. Nykytrendeihin kuuluvat digitaalisuus, joustavuus, pelillisyys, mobiiliratkaisut sekä oppimisen riippumattomuus ajasta ja paikasta, kunnes ne jäävät unhotuksiin löydettyämme taas jotakin parempata.

Kun seuraavan kerran tapaat Pokemon-pelaajan näköisen nuoren säntäämässä kadun poikki, ensivaikutelma saattaa pettää. Pikachua tavoittelevan pikku palkkionmetsästäjän sijasta tämä voikin olla topeliaanis-milleniaalinen suomenoppija matkalla kohti pohjoista auttamaan tonttuja.

- Peliriippuvaiset Jaana, Marjaana ja Tapio