Lisää puhetta – opiskelijoiden näkemyksiä puhumisen ja puhekielen opiskelusta

Halusimme selvittää, millaisia kokemuksia korkeakouluopiskelijoilla on puhumisen, puheen ymmärtämisen sekä näihin olennaisesti kuuluvan puhekielen harjoittelusta suomen kielen kursseilla. Kysyimme myös, millaista ohjausta he saavat tai haluaisivat saada kyseisten taitojen kartuttamiseen. Lähetimme englanninkielisen kyselyn Questionnaire about Finnish language studies and speaking skills kuudelle opiskelijaryhmälle. Ryhmät olivat Centria-ammattikorkeakoulusta, Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta ja Helsingin yliopistosta. Saimme yhteensä 31 vastausta. Suurin osa vastaajista oli opiskellut suomea vähemmän kuin 10 opintopistettä.   

  

Miten tulla paremmaksi suomenpuhujaksi? 

Suomen puhumisessa on opiskelijoiden mukaan monia haasteita: erityisesti vastauksissa korostuivat rakenteiden ja sanaston hallinta sekä virheetön puhuminen. Kolmasosa vastaajista mainitsi haasteena myös sen, että kurssilla opiskeltava suomi eroaa paikallisten käyttämästä suomesta.

Tehokkaimpina puhumisen oppimisen keinoina opiskelijat pitivät keskusteluja natiivipuhujien kanssa, opettajan kuuntelemista sekä tämän perässä toistamista, kuuntelu- ja keskusteluharjoituksia luokassa ja elokuvien katsomista. Kolme neljästä (73 %) totesi, että heidän puhetaitojaan ovat eniten kehittäneet keskustelut ryhmässä, parin tai natiivipuhujien kanssa. Yllättävää oli, että vuorovaikutukseltaan vähäiset tilanteet, kuten esseen kirjoittaminen, kielioppitehtävät ja lukeminen, saivat myös paljon mainintoja.   

  

Opiskelijat pitävät puhumisen ja puheen ymmärtämisen opiskelua erittäin tärkeänä: puolet kaikista vastaajista halusi kursseille puhe- ja kuunteluharjoituksia vielä nykyistä enemmän, vaikka se merkitsisi sitä, että muille kielen osa-alueille jäisi vähemmän aikaa. Noin viidennes vastaajista on osallistunut erilliselle puhekielen kurssille. Yhtä suuri osa ei ollut vastausten mukaan päässyt harjoittelemaan puhumisen taitoja ollenkaan.  

  

Valtaosa opiskelijoista haluaisi opiskella puhekieltä jo suomen opintojen alusta asti, kolmasosa jopa niin, että aluksi keskityttäisiin vain puhekieleen. Kysyimme myös opiskelijoiden kiinnostusta verkossa olevaan puhekielikurssiin: 90 % olisi kiinnostunut sellaiseen osallistumisesta. 

  

Kokemuksia ohjauksesta  

  

Opiskelijat ovat pääosin saaneet palautetta opettajalta, mutta noin puolet vastanneista mainitsi myös vertaispalautteen. Pieni osa (2 %) koki, ettei ole saanut lainkaan palautetta.   

  

Opiskelijat kertoivat saaneensa palautetta melko tasapuolisesti niin ääntämisestä, puheen sujuvuudesta kuin kielen oikeellisuudestakin. Hieman yli puolet vastaajista toivoi, että opettaja korjaa kaikki opiskelijan tekemät virheet, toisaalta kolmasosa oli sitä mieltä, ettei opettajan tulisi korjata jokaista virhettä. Moni (42 %) piti myös itsearviointia ja vertaisarviointia tärkeänä.  

  

Kysyimme myös, millaista palautetta opiskelijat pitävät hyödyttömänä. Hyödyttömänä pidettiin esimerkiksi opiskelijoiden saamia ympäripyöreitä kommentteja, kuten että opiskelijalla on "vierasperäinen aksentti".  

  

Suorittaakseen puhekielikurssin verkossa opiskelijat haluaisivat runsaasti kuuntelutehtäviä. Näissä kyselyn avovastauksissa toistui, että opiskelijat haluaisivat melko säännöllistä ja nopeasti tulevaa palautetta opiskelustaan. Toiveena oli myös, että puhetta voisi harjoitella jonkun kanssa (esimerkiksi saattamalla kurssin osallistujia tai osallistujia ja suomalaisia yhteen). 

  

Yhteenveto ja pohdinta  

  

Kyselyn vastaukset vahvistivat käsitystämme siitä, etteivät opiskelijat ehdi opintojaksojen aikana oppia puhekieltä, vaikka se kiinnostaisi heitä todella paljon. Kuinka voitaisiin mahdollistaa se, että puhumista ja puhekieltä mahtuu jokaiseen opintokokonaisuuteen? Pääsisimmekö jopa parempiin oppimistuloksiin, jos voisimme hyödyntää erityisesti alkuvaiheessa olevien opiskelijoiden korkeaa motivaatiota puhumisen harjoitteluun ja puhutun kielen muotojen oppimiseen?   

  

Pohdimme tulosten perusteella sitä, mitä opiskelijat mieltävät palautteeksi sekä sitä, kuinka henkilökohtaista palautetta jokaiselle opiskelijalle on mahdollista antaa. Vastausten innoittamina aloimme pohtia myös sitä, miten voisimme saada kansainväliset opiskelijat ja suomalaiset opiskelijat yhteistyöhön kielenopiskelun edistämiseksi.

Koko kysely nähtävissä tämän linkin takana. 

Hertta Erkkilä, Centria-ammattikorkeakoulu 

Emmi Pollari, Helsingin yliopisto 

Laura Uusitalo, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu